28.12.2008

Pipari-suklaakonvehdit

n. 15 kappaletta


- 130 grammaa suklaata
- 2 piparkakkua
- konvehtivuokia

1. Murenna piparkakku mahdollisimman pieneksi muruksi kulhoon.
2. Paloittele suklaa pakastepussiin, jonka laitat toisen pakastepussin sisään. Kiehauta laakeassa astiassa vettä, ja laita suklaa tuplapussissaan veteen. Kääntele välillä, että suklaa sulaa tasaisesti, mutta huolehdi, että uloimman pussin sisään ei pääse yhtään vettä, eikä vesihöyryä.
3. Kun suklaa on sulanut, ota suklaapussi suojapussin sisältä ja sekoita piparkakun murut suklaan joukkoon. Jätä hieman muruja koristelua varten.
4. Leikkaa pussin kulmaan pieni reikä, ja pursota suklaa paperisiin tai foliosta tehtyihin karamellivuokiin. Heiluta vuokaa hieman sormiesi välissä, jotta suklaa asettuu tasaisesti vuokaan.
5. Koristele piparin muruilla, ennen kuin suklaa ehtii jähmettyä pinnaltaan. Säilytä konvehdit viileässä.


Tämä konvehtiresepti on ehkä sieltä helpoimmasta mahdollisesta päästä, eikä tiskiäkään tule oikeastaan lainkaan. Suklaan voi toki sulattaa normaaliin tapaan vesihauteessa kattilassa ja annostella vuokiin lusikalla, mutta olen havainnut tämä pussipursottamisen huomattavasti siistimmäksi ja kätevämmäksi tavaksi, vaikka siinä yksi pakastepussi tuhraantuukin.

Jos pidät esimerkiksi tänä jouluna markkinoille tulleesta Fazerin piparisuklaasta, pidät taatusti myös näistä konvehdeista. Maussa ratkaiseva tekijä tosin tietenkin on se, mitä suklaata ja millaisia piparkakkuja käytät. Itselläni käytössä oli tällä kertaa Pandan tumma suklaa (Pandan maitosuklaata en suosittele sen huonon sulavuuden vuoksi) ja kotitekoiset, herkullisen mausteiset piparit. Kauniiseen rasiaan pakattuna konvehti kuin konvehti on mitä mainioin lahja. Tänä vuona lahjoin suklaarasioillani isäni perheen sekä pikkuveljeni tyttöystävän.

8.12.2008

Kaneli-kardemumma-tryffelit

20-25 kappaletta


- 1 kanelitanko
- 1 tl kardemummansiemeniä
- 1½ dl kuohukermaa
- 1 tl hunajaa
- 200 g maitosuklaata

- 175 g maitosuklaata kuorruttamiseen
- mantelilastuja ja raesokeria koristeluun

1. Murskaa kanelitanko ja kardemummansiemenet kevyesti.
2. Kiehauta kerma, hunaja ja mausteet. Anna kerman maustua vähän aikaa.
3. Hienonna tällä välin suklaa melko hienoksi rouheeksi.
4. Kiehauta maustettu kerma uudelleen, siivilöi siitä mausteet pois ja kaada kuuma kerma kulhossa olevaan suklaarouheeseen.
5. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut, ja seos on tasaista ja kiiltävää.
6. Jäähdytä seos huoneenlämpöiseksi, ja siirrä sitten jähmettymään jääkaappiin.
7. Sulata kuorruttamiseen varattu suklaa vesihauteessa miedolla lämpötilalla.
8. Tee kovettuneesta tryffeliseoksesta palloraudan tai lusikoiden avulla pieniä palloja. Pyöritä ne käsin hiukan pyöreämmiksi ja kasta suklaaseen. Anna ylimääräisen suklaan valua rauhassa pois ja aseta pallerot sitten jähmettymään leivinpaperilla vuoratulle tasaiselle alustalle.
9. Koristele tryffelit heti käsin murskatuilla mantelilastuilla ja raesokerilla.
10. Jäähdytä tryffelit huoneenlämmössä ja asettele jähmettyneet tryffelipallot halutessasi paperisiin karamellivuokiin. Säilytä jääkaapissa.


Ongin tämän ihanan jouluisten konvehtien reseptin siskolta lainassa olleesta Mäkelän kustantamasta Maria Öhrnin "Iki-ihanat karamellit" -kirjasta. Aivan nappiresepti maun suhteen, sillä kanelin ja kardemumman jouluinen tuoksu ja herkullisuus tuovat tavalliselle maitosuklaalle aivan uuden ulottuvuuden. Kerma tekee tryffelistä ihanan pehmeän ja suussasulavan herkun.

Valmistusprosessi sen sijaan on melko vaikea, ja vaatii ehkä hieman harjoittelua. Siitäpä syystä kuvan tryffelit näyttäävt miltä näyttävät. :| Ensinnäkin tryffeliseoksen kannattaa antaa jähmettyä jääkaapissa hyvän aikaa, jotta se todellakin on kovaa ja helposti muovailtavaa. Pallojen tekeminen palloraudalla ei ollut niin sujuvaa, kuin kuvittelin sen olevan, ja kämmenissä sulavien palleroiden kastaminen sulassa suklaassa oli vielä hankalampi prosessi. Tämän reseptin kokeileminen vaatii siis hermoja, ja suorituspaineiden alla näitä palleroita ei kannata vääntää. Kokemusta on, sillä valmistin näitä aamukahteen seuraavan päivän kouluni joulumyyjäisiä varten. ;) Jos sen sijaan ulkonäöllä ei ole niin suurta merkitystä, ja maku ratkaisee, tässä on yksi tämän joulun ykkösherkuista!

1.12.2008

Suklaakuorrutteinen krokantti aka Daim

25-30 palaa


- 50 g voita
- 1 ½ dl sokeria
- ½ dl vaaleaa siirappia
- 25 g mantelilastuja

- 200 g maitosuklaata kuorruttamiseen

1. Sekoita voi, sokeri ja siirappi kattilassa. Sulata ainekset miedolla lämmöllä keskenään ja kiehauta. Murskaa mantelilastut esim. morttelissa tai jollain tylpällä esineellä kulhossa hienoksi puruksi krokanttiseoksen sulamista odotellessa.
2. Keitä sekoittaen, kunnes sokerilämpömittari näyttää 142 astetta (heikko karamelli aste, 'soft crack'). Sekoita mantelilastumurska tasaisesti seoksen joukkoon.
3. Kaada seos leivinpaperilla päälystetylle pellille jäähtymään. Levitä sitä hieman ohuemmaksi (n. 3 mm) heti pellille kaatamisen jälkeen, jotta lopullinen krokantti ei ole turhan paksua, ja täten liian kovaa haukattavaksi.
4. Kun seos on hieman jähmettynyt, paina veitsellä leikkuuvanat krokanttiin. Leikkaa palat irti toisistaan, ennen kuin krokantti on täysin jähmettynyt.
5. Anna palojen kovettua.

6. Pilko kauniisti sulavaa maitosuklaata (esim. leivontasuklaata, tai Fazerin maitosuklaata; en suosittele Pandan maitosuklaata, se sulaa mielestäni melko huonosti tähän tarkoitukseen) paloiksi pieneen kasariin. Sulata suklaa vesihauteessa seuraavasti: Kiehauta vettä ja kaada laakeaan astiaan. Anna enimpien vesihöyryjen haihtua, ja laita sitten kasari kuumaan veteen. Huolehdi, ettei suklaaseen mene vettä. Anna suklaan sulaa. Sekoita hieman välillä.
7. Kun suklaa on tasaisesti sulanut, kastele lusikkojen avulla krokanttipalat suklaaseen, valuta ylimääräinen suklaa pois ja jäähdytä leivinpaperilla vuoratun pellin päällä. Anna jähmettyä.
8. Säilytä palat viileässä.


Eipä uskoisi, että näin oikean makuista dajmia voi saada kotikonstein aikaan, mutta uskottavahan se on, kun sitä on itse maistanut. Alkuperäinen resepti on mainiosta Maria Öhrnin 'Iki-ihanat karamellit' -kirjasta, joka on inspiroinut minua valtavasti tässä joulun lähestyessä. Lisäsin alkuperäiseen reseptiin mantelia luodakseni vieläkin autenttisemman Daim-elämyksen.

Valitettavasti tämä resepti vaatii lähes välttämättä sokerilämpömittarin. Itsellänikään ei sellaista ole, mutta onneksi rakas isosisko lainasi omaansa. Varmaan keittelemistä voi koettaa ilman sokerilämpömittariakin, mutta itse en ole vielä uhrautunut yrittämään. 142-asteisena seos kuplii isoin kuplin, se on sakeaa, sekä alkuperäistä tummempaa, syvemmän väristä ja kiiltävää. Keittämisessä meni ehkä kymmenisen minuuttia, mutta käytin melko matalaa levytehoa, jotta sokeri ei vain pääse palamaan kattilan pohjalla. Niin sokerilämpömittaria, kuin muitakin valmistusvälineitä kannattaa käytön jälkeen liottaa vedessä hyvän aikaa, jotta sokeri liukenee veteen, ja kipot ja kattilat on ylipäätään mahdollista tiskata puhtaiksi.

Loppujen lopuksi tämä kirjaimellisesti suussasulava herkku on niin helppo ja nopea valmistaa, että jos omaa sokerilämpömittarin, en näe mitään syytä olla kokeilematta.. Paitsi ehkä loputtoman tuntuisen himon jääkaapissa nököttäviin krokantteihin. ;)

17.10.2008

Maccha-päärynäjäädyke

n. 1 litran silikonivuoka tai useampi pienempi vuoka


- 2,5 dl Flora Vanillaa
- 200 g rasvatonta maustamatonta jogurttia
- 3 rkl tomusokeria
- n. 1,5 tl maccha-jauhetta (japanilaista vihreäteepulveria)
- 1 tölkki (reilu 400 g liemineen) säilykepäärynöitä tai n. 250 g tuoreita päärynöitä

Tarjoiluun:
- valmista kinuskikastiketta

1. Vatkaa Flora Vanilla kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Sekoita maccha ja tomusokeri jogurtin joukkoon tasaisesti, ja lisää seos vaniljavaahtoon ja sekoita.
3. Laita päärynät tehosekoittimeen ja aja melko sosemaiseksi, niin että joukossa on vielä hieman pieniä palasia.
4. Sekoita päärynätkin jäädykeseokseen. Annostele seosta sitten silikonivuokaan tai useampaan pieneen silikonivuokaan ja tasoita pinta. Normaalejakin vuokia voi käyttää, mutta niistä jäädykkeen irrottaminen on paljon hankalampaa kuin silikonivuoasta. Voit annostella jäädykkeen myös esimerkiksi lasisiin tarjoilukulhoihin, jotka kestävät pakastusta.
5. Pakasta yön yli, tai vähintään n. 4 tuntia.
6. Ota jäädyke sulamaan vuoan koosta riippuen ½-1 tuntia ennen tarjoamista.
7. Kun olet ottanut jäädykkeen pakkasesta, valele vuoan ulkopuoli ripeästi kuuman, juoksevan veden alla, jotta jäädykkeen irrottaminen helpottuu.
8. Venytä silikonivuoan reunoja varovasti niin, että saat jäädykkeen iroamaan hieman reunoista.
9. Kumoa jäädyke vuokineen tarjoiluastialle, ja irrota vuoka varovasti. Itse sain vuoan parhaiten irti kääntäen vuoan reunoja ympäri vähitellen niin, että loppujen lopuksi koko vuoka oli nurinpäin.
10. Lämmitä kinuskikastiketta esim. mikrossa puolella teholla (n. 400 W tms) hetken aikaa. Kastike kuumenee melko nopeasti, joten ole tarkkana!
11. Tarjoa hieman pehmennyt, kohmeinen jäädyke lämpimän kinuskikastikkeen kanssa. Pinnalle voi ripotella siivilän läpi aivan hieman macchaa koristeeksi.

Piti keksiä jokin helppo herkku vieraita viihdyttämään. Halusin käyttää macchajauhetta ja kokeilla mielellään jotain uutta. Pohdiskelin, voisikohan macchaa käyttää jäädykkeessä antamaan väriä ja hieman eksoottista makua. Mietiskelin, mikä maku voisi sopia vihreän teen kaveriksi, ja päädyin lopulta päärynään paitsi maun, myös sen vuoksi, että päärynä mielletään vihreäksi, ja on hauskaa, jos päärynäjäädyke on vihreää. Koska vihreäteejauhe ei saa maistua liikaa läpi, tarvitsin reseptiin hieman makeutta. Siitä syystä päärynänkin kanssa täydellisesti yhteen sopiva lämmin kinuskikastike oli piste iin päälle. Lisäsin reseptin jälkiruokien lisäksi myös japanilaisen ruoan kategoriaan sen sisältämän macchan vuoksi, vaikka resepti onkin täysin omasta päästäni kehitetty. Varsin hyvää, ja hieman erilainen jälkiruoka. Kannattaa kokeilla, vaikka tänne liitetty kuva ei kovin edustava olekaan. ;)

15.10.2008

Välimeren piiras

uunipellillinen, n. 16 isoa palaa


Pohja:

- 250 g margariinia
- 4½ dl vehnäjauhoja
- ½ tl suolaa
- 2 rkl kylmää vettä

Täyte:

- 300 g pakastepinattia
- 1 iso sipuli
- 2 rkl kasviöljyä
- 1 tl suolaa
- ½-1 tl mustapippuria
- ½ tl muskottipähkinäjahetta
- 2 luomukananmunaa
- 2 dl kermaa
- 200 g Philadelphia-juustoa (tai muuta vastaavaa)
- 12 kirsikkatomaattia tai pari, kolme tavallista tomaattia
- 200 g fetajuustokuutioita
- pieni kourallinen pinjansiemeniä tms.
- hieman unikon siemeniä

Taikina:
1. Nypi margariini, jauhot ja suola tasaiseksi muruseokseksi.
2. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti.
3. Kääri taikina kelmuun ja anna vetäytyä jääkaapissa n. 30 minuuttia.

Täyte:
1. Sulata pinaatti ja valuta ylimääräinen neste pois.
2. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipuli. Lisää pinaatti ja paista, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut pois.
3. Mausta seos suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä.
Muistathan olla tarkka muskottipähkinän annostelun kanssa!
4. Vatkaa kananmunat, kerma ja Philadelphia-juusto tasaiseksi seokseksi.
5. Halkaise kirsikkatomaatit ja valuta fetajuustokuutiot.
6. Ota taikina jääkaapista ja anna lämmetä hetken. Kauli leivinpaperin pällä uunipellin kokoiseksi levyksi ja aseta sitten taikina levinpapereineen pellille.
7. Levitä pinaatti-sipuliseos pohjalle, ripottele päälle tomaatinpuolikkaat ja juustokuutiot, ja kaada lopuksi kerma-muna-juusto-seos piiraan päälle. Viimeistele pinta siemenillä.
8. Kypsennä uunin alaosassa 200 C-asteeseen esilämmitetyssä uunissa n. 40 minuutin ajan.
9. Leikkaa piiras paloiksi hyvin jäähtyneenä. Lämmitä piiraat juuri ennen tarjoilua mikrossa tai foliolla peitettynä uunissa 100 asteessa.


Löysin mainionoloisen piirasreseptin lueskellessani kesällä Brysselissä serkkuni Vauva-lehden numeroa 5/2008. Kyseisessä piirakan reseptissä oli kuitenkin omaan makuuni aivan liikaa kerma-munaseosta, kaksinkertainen määrä tähän nähden. Korvasin osan kerma-munaseoksesta tuorejuustolla, ja se oli ihan nappivalinta. Vaikken edes ole mikään hirveä fetan ja pinaatin ystävä, tämä yhdistelmä tomaatin kanssa on niin onnistunut, että tämä piiras rymisti suoraa piirakkalistani kärkeen. Suosittelen todellakin kokeilemaan. Mainio vaihtoehto illalliseksi salaatin kanssa, tai vaikkapa suolaiseksi tarjoiltavaksi isompiinkin illanistujaisiin. Tiedän nyt, mitä tarjoan tammikuussa vieraille syntymäpäivilläni. ;)

Croque Hawaii - Lämpimät leivät

8 leipää


- 8 palaa moniviljapaahtoleipää
- ketsuppia
- mustapippuria
- sipulijauhetta
- oreganoa, timjamia, basilikaa (tai pizzamaustetta)
- paprikajauhetta
- chilijauhetta
- 1 purkki tonnikalaa ( tai n. 200 g luomukinkkua)
- 1 purkki ananaspaloja
- juustoraastetta

1. Levitä paahtoleivänpaloille ketsuppia, ja ripottele sen jälkeen kutakin maustetta chiliä lukuun ottamasta tasaisesti ja runsaalla kädellä leivän päälle. Käytä chiliä makusi mukaan, aivan pieni ripaus yleensä riittää.
2. Jaa tonnikala purkin sisältö leipien päälle.
3. Valuta ananaspalat mehusta ja asettele paloja leipien päälle.
4. Raasta juusto, ja ripottele sitä sopivasti leivän pinnalle.
5. Paista esilämmitetyssä uunissa 200 C-asteessa n. 10 minuuttia, tai kunnes juusto on sulanut ja pinta saanut hieman väriä.
6. Tarjoile heti, esimerkiksi vihreän salaatin kanssa.


Pidän lämpimistä voileivistä. Ne ovat simppeleitä, ja niitä on helppo varioida ruokakomeron ja sen hetkisten mieltymysten mukaan. Ranskassa käydessäni jokaisen brasserien ruokalistalta löytyi Croque Monsieurin, eli lämpimien kinkku-juustoleipien lisäksi Croque Hawaii, eli ananaksella höystetty kinkkujuustoleipä. Ranskan muistojen hiipuessa kesän mentyä, halusin sitten tehdä omat Croque Hawaiit kotona. Koska tällä hetkellä Suomessa ei voi kuitenkaan tietää suomalaista sikaa ostaessaan, onko se geenimuunnellulla rehulla ruokittua vai ei – ulkomaisesta puhumattakaan – olen pyrkinyt välttämään sian lihan käyttöä kaikessa ruokailussani. Koska en ole mikään maailman suurin lihanystävä, voin helposti skipata koko possun, ja niin kävi sitten tässäkin. Jos haluaa kuitenkin käyttää autenttiseen reseptiin kuuluvaa kinkkua, kannattaa etsiä luomuvaihtoehtoa, niissä ei tällä hetkellä ole gmo-riskiä. Tietenkin jokainen, joka haluaa olla geenimuunnellun ruoan testikäyttäjä, voi vapaasti syödä myös tavallisia suomalaisten lihanjalostajien sianlihatuotteita.

29.9.2008

Pätkiskakku

halkaisijaltaan n. 22 cm irtopohjavuoka


Taikina:
- 5 dl vehnäjauhoja
- 3 dl sokeria
- 2 tl vaniljasokeria
- 1 rkl leivinjauhetta
- 4 rkl kaakaota
- 150 g margariinia
- 2 dl maustamatonta jogurttia
- 4 pätkistä
- 3 munaa

1. Sekoita kuivat aineet keskenään.
2. Sulata rasva, ja sulata ja sekoita siihen pilkotut pätkikset.
3. Lisää rasvan sekaan jugurtti ja munat hyvin vatkaten. Sekoita lopuksi joukkoon kuivat aineet.
4. Paista voidellussa irtopohjavuoassa 170 C-asteessa n. 45 minuuttia, tai kunnes kakku on sisältä kypsä. Kypsyyttä voi kokeilla helposti työntämällä kakun keskellä varovasti puhtaan sukkapuikon, pitkän cocktailtikun tai spaghetinpätkän. Mikäli taikina ei tartu kiinni kokeilutikkuun, kakku on kypsä.

Kuorrute:
- 100 g margariinia
- 170 g suklaata
- 1 pätkis
- koristeluun esim. mantelilastuja, nonparelleja, suklaarouhetta, tms...

5. Valmista kuorrute, kun kakku on täysin jäähtynyt. Sulata margariini ja pilkotut suklaa ja pätkis vesihauteessa.
6. Sekoittele varovasti, kunnes massa on aivan juoksevaa.
7. Kaada kuorrute kakun päälle, ja sivele sitä myös reunoille. Koska kuorrute on hyvin valuvaa, reunoihin kannattaa panostaa, ja nostella valuvaa kuorrutetta yhä uudelleen ylemmäksi, kunnes se alkaa jähmettyä.
8. Koristele haluamallasi tavalla. Tässä käytin nyrkissä hieman murskattuja mantelilastuja.


Ihana suklaakakku, jonka maussa on vivahdus piparminttua pätkiksen tapaan. En tajua, miten en ole aiemmin laittanut tätä perheemme kestosuosikiksi muodostunutta helppoa, ihanan suklaista ja mehevää kakkureseptiä tänne blogiini. Sain reseptin muutamia vuosia sitten ystävältäni, ja siitä lähtien se on ollut tosiaankin kovassa käytössä, maistunut jopa eräälle toiselle ystävälleni, joka ei tavallisesti edes pidä minttusuklaan mausta. Muihin suklaakakkuihin nähden merkittävin ero lienee jogurtti, joka tekee kakusta erityisen mehevän. Suosittelen kokeilemaan, ja keksimään omia variaatioita - pätkishän ei toki ole ainut tapa tuoda tähän kakkuun omintakeista makua.

16.9.2008

Vihreäteemuffinssit

n. 6 isoa muffinssia


- 60 g margariinia
- 85 g sokeria
- 1 muna
- 150 g jauhoa
- ½ rkl leivinjauhetta
- 1 reilu tl maccha-jauhetta (vihreäteepulveria)
- hieman suolaa
- 60 ml maitoa
(- 70 g valkoista suklaata)
(- 70 g tummaa suklaata)

1. Vaahdota margariini ja sokeri.
2. Lisää joukkoon muna ja sekoita kuohkeaksi.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
4. Pilko suklaat karkeaksi rouheeksi ja sekoita taikinan joukkoon. Suklaat voi jättää halutessaan pois.
5. Annostele 6 isoon muffinssivuokaan ja paista 180 C-asteessa n. 15 minuuttia.


Olen pitkään halunnut testata vihreän teen käyttöä leivonnaisissa, ja siihen tuli hyvä tilaisuus, kun kävin Pohjanmaalla tapaamassa japanilaista ystävääni Junkoa, joka asuu tällä hetkellä perheeni luona. Teimme yhdessä japaniläistyylisiä macchalla, eli vihreäteepulverilla maustettuja muffinsseja, jotka olivat aivan ihastuttavia sekä maultaan että ulkomuodoltaan. Maccha-jauhe värjää taikinan kauniin vihreäksi, ja sitä voidaankin käyttää melkeinpä mihin tahansa vaaleaan taikinaan antamaan leivonnaiselle vihreää väriä luonnollisesti, ilman pelottavia E-koodeja. Pienellä määrällä voi värjätä helposti myös kermavaahtoa, ilman että maku muuttuu aivan tavattomasti. Macchaa käyetään japanissa teen valmistukseen esimerkiksi teeseremoniassa, joten se on ns. hieman parempilaatuista teetä. Hankin oman pikkuruisen macchapurnukkani kalliilla reilun 8 euron hinnalla Tokyokanista Helsingistä. En tiedä, saisiko sitä jostain muualta edullisemmin, mutta kiireessä ei ollut varaa suorittaa etsintöjä. Maccha on kuitenkin riittoisaa, joten voin tehdä sillä vielä monenmoisia kokeiluja.

12.9.2008

Kermainen savulohipasta

noin neljä annosta

- pastaa neljälle hengelle pastapussin keitto-ohjeen mukaisesti
- 1 sipuli
- 1 valkosipulinkynsi
- oliiviöljyä
- 2 dl kermaa
- 1 rkl maizenaa
- vettä
-1 tl paprikajauhetta
- ripaus currya ja kurkumaa
- mustapippuria
- n. 1 tl suolaa
- n. 200 g savulohifilettä

1. Laita vesi kiehumaan pastaa varten kattilaan. Laita pastat kiehumaan suolalla maustettuun veteen pussin ohjeistuksen mukaiseksi ajaksi.
2. Pilko sipuli pieneksi, purista valkosipuli ja kuullota sipuleita kasarissa tilkassa oliiviöljyä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä.
3. Lisää joukkoon kerma ja keitä pienellä lämmöllä. Sekoita kermaa, kunnes se kiehahtaa.
4. Sekoita maizena oikein hyvin pieneen määrään vettä ja kaada sitten vesi-maizenaseos kerman joukkoon. Sekoita tasaisesti, kunnes kastike sakenee. Kastikkeeseen voi tässä vaiheessa lisätä hieman vettä, jotta paksuus on juuri itselle sopivaa.
5. Mausta kastike, ja tarkista suolaisuus. Lisää sitten joukkoon suupalan kokoiseksi pilkotut savulohen palat. Keitä vielä miedolla lämmöllä, kunnes kalatkin ovat lämmenneet. Vältä liiallista sekoittamista.
6. Valuta pasta ja sekoita sen joukkoon kastike.
7. Nauti salaatin kera!

Ihanan tuhti ja maukas kermainen kalapasta valmistuu nopeasti ja helposti. Kalaruoat eivät toki koskaan ole sieltä halvimmasta päästä, sillä pienikin savukalafilee voi maksaa viitisen euroa. Se on opiskelijan kukkarossa iso lovi. Kala on kuitenkin terveellistä, ja täytyyhän joskus saada herkutella. Käytin pastana tässä ruoassa Torinon vehnänalkiopastaa, jossa on lisäksi kalsiumia ja vitamiineja, sekä tietenkin enemmän kuitua verrattuna tavalliseen vaaleaan pastaan. Tällä ruoalla lähtee todellakin nälkä, ja annoksen kruunaa vieläpä aivan ihana savukalan tuoksu.

23.8.2008

Bolognalainen lasagne

n. 2,5 litran lasagnevuoka


Jauhelihakastike:
- 2 rkl extra virgin oliivi öljyä
- 30 g voita
- 1 pieneksi pilkottu sipuli
- 1 punainen paprika
- 1 rkl silputtua persiljaa
- 1 pieneksi pilkottu porkkana
- n. 500 g jauhelihaa
- 1 dl maitoa
- 1/4 tl suolaa
- mustapippuria
- ripaus muskottipähkinäjauhetta
- 400 g tomaattimurskaa
- 1 dl kuohukermaa

Neljän juuston kastike:
- 5,5 dl maitoa
- 45 g voita
- 2 rkl vehnäjauhoja
- 1/4 rkl suolaa
- valkopippuria
- n. 200 g juustoja (parmesaania, mozzarellaa, edamia, cheddaria kutakin n. 45 g)

Lasagnea varten:
- pinnalle n. 150 g juustoa (mozzarella, gouda, edam tms.)
- n. 500 g pinaattilasagnelevyjä


Jauhelihakastike:
1. Sulata voi ja öljy pannulla ja sekoita.
2. Kuori ja pilko sipuli ja porkkana, pilko paprika ja silppua prsilja. Kuullota kaikkia pehmeiksi rasvaseoksessa n. 12 minuuttia pienellä lämmöllä. Älä ruskista.
3. Lisää jauheliha ja kypsennä.
4. Lisää joukkoon maito, suola, muskottipähkinä ja tomaattimurska ja hauduta sen aikaa, kun juustokastike valmistuu, tai noin puolesta tunnista tuntiin.
5. Ota kastike lopuksi liedeltä ja lisää joukkoon kerma ja pippuri.

Juustokastike:
1. Lämmitä maito esim. mikrossa.
2. Sulata voi ja vatkaa joukkoon jauhot. Kuumenna miedolla lämmöllä pari mnuuttia.
3. Lisää hitaasti lämmin maito koko ajan sekoittaen.
4. Anna kiehua suuremmalla lämmöllä viitisen minuuttia, tai kunnes kastike hieman sakenee. Sekoita jatkuvasti. Lisää sitten suola ja pippuri.
5. Käännä lämpö matalaksi ja lisää sekaan juustot parmesaania lukuun ottamatta. Sekoita ja keitä vielä parin minuutin ajan, kunnes juustot ovat sulaneet täysin.
6. Lisää viimeisenä parmesaani ja anna sen sulaa.

Lasagne:
1. Laita lasagnevuoan pohjalle kerros bolognalaista jauhelihakastiketta.
2. Lado sitten ensimmäinen kerros lasagnelevyjä. Älä asettele levyjä niin että ne menevät päällekäin. Levitä seuraavaksi kerros bolognalaista kastiketta ja sen päälle juustokastiketta. Jatka näin, kunnes kaikki aineet on käytetty.
3. Laita päälimmäiseksi juustokastiketta ja ripottele pinnalle juustoa.
4. Paista lasagnea 180 asteeessa n. 45 minuuttia.
5. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen tarjoilua.


Brysselissä aupairina ollessani selaisin perheen keittokirjoja, joiden joukosta suosikikseni nousi erityisesti Julia della Crocen 'Maailman paras pasta' -kirja. Laaja, upein kuvin kuvitettu kirja innosti kovasti kokkaamaan. Ajattelin jopa intoutua tekemään joskus kotona tuorepastaa!

Ehdin kokeilla jo bolognalaista lasagnea. Molempia kastikkeita, sekä jauhelihakastiketta että neljän juuston kastiketta voi mainiosti käyttää ihan pelkästäänkin pastakastikkeina. Jauhelihakastike on siitä mukava, että sitä voi keitellä pidemmänkin aikaa, jopa reilun tunnin halutessaan, mutta toisaalta kiireisempi voi ottaa sen liedeltä melko lyhyenkin keittämisen jälkeen. Toki mausta tietää, kuinka kauan kastiketta on jaksettu kiehutella. Juustokastikkeen voi tehdä pelkästään vaikka yhdelläkin juustolaadulla ja periaatteessa käyttää mitä tahansa haluamiaan juustoja. Kirjan suosittelemista juustoista omaan makuuni sopivat parhaiten mozzarella, parmesaani, edam ja cheddar. Mainioita vaihtoehtoja ovat myös emmental ja gouda, joista etenkin jälkimmäiseen olen Brysselissä ihastunut aivan valtavasti. Toivon, että nuorta goudajuustoa löytyy myös suomalaisista marketeista kohtuuhintaan. Brysselin huokeita ruokahintoja on Suomessa turha odotella, mutta joskus olisi silti kiva herkutella goudalla.

17.8.2008

Omenahyve

5-6 annosta


- n. 6 isoa melko hapanta omenaa (esim. Jonagold)
- 150 g margariinia tai voita
- 7,5 dl kaurahiutaleita
- 1,5-2 dl sokeria
- 1 rkl kanelia

1. Kuori ja kuutioi omenat.
2. Sulata voi ja sekoita siihen kaurahiutaleet, sokeri ja kaneli.
3. Kaada puolet omenoista uunivuokaan ja lusikoi päälle hieman kaurahiutaleseosta.
4. Lisää loput omenat ja kaada sitten loppu kaurahiutaleseos omenoiden päälle ja tasoita pinta.
5. Paista hyvettä uunin keskiosassa 175 asteessa n. 45-60 minuuttia.
6. Nauti vaniljajäätelön kanssa!

Ihanan makea, perinteinen suomalainen jälkiruoka, jota en ollut pitkään aikaan syönyt. Kun lupasin Brysselissä tehdä jotain jälkiruokaa serkkuni perheelle, tuli sitten mieleen omenahyve. Sopivan reseptin reissussa ollessani löysin täältä. Kardemumma ja manteli sopisivat hyväksi kyytipojaksi kaurahiutaleseokseen. Taidanpa kokeilla heti palattuani takaisin Suomeen syksyllä, jolloin kotimaiset ihanan kirpeät omenat ovat parhaimmillaan.

3.7.2008

Daimsuklaapullat

n. 20 kappaletta


Taikinan juuri:
- 2 dl maitoa tai vettä
- 25g hiivaa
- 1 tl sokeria
- 2 dl vehnäjauhoja

Lisäksi:
- 1 muna
- 3/4 tl suolaa
- 3/4 dl sokeria
- noin 1 tl kardemummaa
- vehnäjauhoja
- ½ dl öljyä tai 75g sulatettua margariinia

Täyte ja koristelu:
- 25 g margariinia
- 1 levy (n. 200 g) Daim-suklaata
- kanelia
- sokeria
- voitelemiseen munaa
- pinnalle(rae)sokeria

1. Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon tai veteen. Lisää joukkoon sokeri ja vehnäjauhot ja vatkaa niin, että seos saa ilmaa.
2. Jätä taikinan juuri turpoamaan lämpimään paikkaan liinalla peitettynä.
3. Lisää sitten muna kevyesti sekoittaen, sekä sokeri, suola ja kardemumma. Sekoita lopuksi joukkoon öljy tai sula, jäähdytetty margariini.
4. Vaivaa sitten taikinaan sen verran vehnäjauhoja, että se irtoaa kulhosta ja on sopivaa leivottavaksi.
5. Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä.
6. Kun taikina on kohonnut, vaivaa se, ja leivo siitä suorakulmainen, n. ½-1 sentin paksuinen levy. Levitä levylle pehmeä margariini ja ripottele sille kauttaaltaan sokeria ja kanelia.
7. Rouhi daimsuklaa ja ripottele suklaa taikinalevylle.
8. Rullaa taikina rullaksi ja leikkaa paloiksi. Laita pullapalat paperivuokiin ja jätä kohoamaan vielä hetkeksi.
9. Voitele pullat ja koristele halutessasi raesokerilla tai hienosokerilla.
10. Paista pullia n. 12 minuuttia 225 C-asteessa.

Olen innostunut leipomaan pullia lähiaikoina. Olen tehnyt korvapuusteja ja mantelipullia, joita en ainakaan vielä ole saanut tosin laitettua tänne. Nämä daimsuklaapullat olivat sen verran herkkua ja hieman tavallisesta pullasta poikkeava ohje, että skarppasin ja jaksoin päivittää reseptin! Pullataikinan ohje on 7. luokan kotitaloudenoppikirjasta ja täyte taas omasta päästä vetäisty. Halusin tehdä suklaapullia - ja niitähän sitten myös tein. Suosittelen!

22.6.2008

Raparperi-mansikkapiirakka

uunipellillinen

Pohja:
- 250 g margariinia
- 3 dl sokeria
- 4 munaa
- vajaa 1 dl laimennettua marjamehua
- 2 tl leivinjauhetta
- 5 dl vehnäjauhoja

Täyte:
- n. 1 l mansikoita
- 3-5 raparperin vartta
- 100 g margariinia
- 1½ dl sokeria
- 2 dl vehnäjauhoja

1. Sulata margariini ja jäähdytä se. Sekoita sokeri ja rasva kuohkeaksi ja vatkaa munat joukkoon yksitelen.
2. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon ja lisää taikinaan vuorotellen mehun kanssa.
3. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipellille.
4. Pilko mansikat ja raparperit pieniksi paloiksi ja ripottele tasaisesti taikinan päälle.
5. Valmista murumainen seos nyppimällä sormin vehnäjauhot ja sokeri kylmän margariinin joukkoon. Ripottele muruseos piirakan pinnalle.
6. Paista piirakkaa 200 C-asteessa uunin keskiosassa n. 30 minuuttia.

Juhannukseksi piti saada pöytään jotain hyvää leivonnaista, joten päätimme siskoni kanssa tehdä äidin kasvimaan raparpereistä piirakan. Halusin raparperin seuraksi makeita mansikoita. Ajattelin, että niiden on pakko sopia yhteen hyvin piirakkaankin, kun niistä tehty mehukin kerran on niin hyvää. Mainio peruspiirakka valmistui helposti ja suhteellisen nopeasti. Tämän piirakkapohjan resepti sopii mainiosti monenlaisten makeiden piirakoiden pohjaksi, olipa täytteenä omenoita, marjoja tai raparperia. Piirakan seuralaisena tarjottiin kaurapohjaista maidotonta vaniljakastiketta, sekä jäätelöä. Molempien kanssa piirakka katosi nopeasti parempiin suihin. Makeaa Juhannusta!

16.6.2008

Gyoza - japanilaiset taikinanyytit

n. 3 annosta


- 100 g kaalia
- 150 g porsaan jauhelihaa
- 2 valkosipulinkynttä
- 2-3 pienehköä kevätsipulia tai n. 20 g ruohosipulia
- n. 2 tl valkopippuria
- 1 tl suolaa
- loraus soijakastiketta

- n. 30 kappaletta gyozataikinakuoria
- hieman vettä
- öljyä paistamiseen
- soijakastiketta dippaamiseen
Gyoza-täyte:
1. Silppua kaali hienoksi silpuksi, laita kulhoon ja sekoita joukkoon suola, joka sitoo kaalista vettä.
2. Sekoita jauhelihaan pippuri, soijakastike ja murskatut valkosipulinkynnet.
3. Pilko kevätsipulit/ruohosipulit ja sekoita lihan joukkoon.
4. Sekoita lopuksi kaaliseos hyvin jauhelihaseoksen joukkoon.

Gyoza-nyytit:
1. Annostele 1 tl täytettä gyozataikinakuoren keskelle.
2. Sivele vettä gyozataikinakuoren toiselle reunalle.
3. Rypytä gyoza kiinni mallin mukaan.
4. Paista taikinanyyttejä öljytyllä pannulla, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä pintaansa. Kaada sitten kupillinen (n. 1,5 dl- 2dl) vettä pannuun ja sulje pannun kansi.
5. Anna gyozanyyttien kypsyä höyryssä kannen alla noin viitisen minuuttia.




Teimme gyoza-nyyttejä yhdessä japanilaisen ystäväni Junkon kanssa, kun hän oli käymässä pääkaupunkiseudulla. Gyoza on yksi tunnetuimpia japanilaisia ruokia, ja koska en ollut ennen syönyt gyozaa, oli mukavaa päästä kokeilemaan sitä. Ja kokeilemisen arvoinenhan ruoka se sitten olikin. Vaikka ruoan eteen sai nähdä hieman vaivaa silppuamisen ja nyyttien taiteilemisen merkeissä, ruoka oli silti yhtä kaikki melko helppo valmistaa. Koska Junkon nyyteistä tuli tietenkin paljon kauniimpia kuin minun taittelemistani, otin pari kuvaa, jotka ehkä ohjeistavat paremmin kuin sanalliset ohjeet siitä, miten nyytti käytännössä tehdään. Valitettavasti gyoza-taikinankuoria ei taida saada ihan mistä tahansa ruokakaupasta. Itse kävimme hakemassa valmiit, kauniin ohuet ja pyöreät taikinat Helsingistä Tokyokanin myymälän pakastekaapista. En ole kokeillut kiinalaisia dumpling-taikinakuoria, mutta ehkä niitäkin voisi soveltaa, jos mitään muuta ei ole tarjolla.

Gyoza-nyytit syödään erityisen soijapohjaisenkastikkeen tai vaikkapa opiskelijan tapauksessa pelkän soijakastikkeen kanssa. Lisukkeeksi voi halutessaan keittää riisiä.

13.6.2008

Yakiringo - japanilaiset uuniomenat

4 annosta


- 4 punaista, kovaa omenaa
- 4 rkl sokeria
- 1 tl kanelia
- 1 rkl voita

- 1 dl kuohukermaa
- 2 tl sokeria

1. Poista omenoista kodat ja siemenet kannan puolelta kovertaen. Varo lävistämästä omenaa veitsellä!
2. Sekoita sokeri ja kaneli ja täytä omenoiden kolot sekoitteella. Paina sekoite tiiviiksi sormella ja lisää noin 1/4 rkl voita kuhunkin koloon.
3. Kuumenna uuni 200 C-asteeseen. Pane omenat uunivuokaan ja kaada vuoan pohjalle vettä noin 1 cm korkeudelle saakka.
4. Kypsennä omenoita 30-35 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet. Valete paiston aikana tarvittaessa muutamaan otteeseen vedellä.
5. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla. Tarjoa hiukan jäähtyneiden omenoiden kanssa.


Machida Yamadan japanilaisesta keittokirjasta poimittu yakiringo-resepti on helppo ja suhteellisen nopea valmistaa. Vaikka tämän japanilaisen jälkiruoan ulkonäkö ei ainakaan minun omenoideni kohdalla ole sieltä japanilaisten herkkujen kauneimmasta päästä, maku on mukavan mehevä ja makea. Syöminen onnistuu omasta mielestäni helpoiten haarukalla ja veitsellä, mutta meidän ruokapöydässämme tapoja oli yhtä monta kuin oli syöjiäkin, joten metodit omenan tuhoamiseksi vaihtelevat. Itse en pidä kuorista joten jätän ne syömättä, mutta avomieheni veti napaansa jopa omenan kannan. Mikään juhlapäivällisen jälkiruoka tämä ei ehkä ole ulkonäöstään ja lievästä sotkuisesta syömätavasta johtuen, mutta sopii mainiosti siis arjen piristykseksi.

10.6.2008

Tempura

noin 4 annosta

Taikina:
- n. 1½-2 dl vehnäjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 kananmuna
- vettä niin, että sitä on kananmunan kanssa yhteensä 2 dl

Tempura-ainekset:
- 1 punainen paprika
- puolikas pieni kesäkurpitsa
- n. 100 g siitakesieniä
- 1 peruna
- n. 100-150 g kalafilettä, esim. siikaa, kampelaa tai silakkaa

Lisukkeeksi:
- keitettyä riisiä

1. Pese kaikki vihannekset ja kuori perunat. Puhdista siitakesienet. Poista kalafileistä mahdolliset isommat ruodot. Pilko kaikki tempura-ainekset pienehköiksi, suupalan kokoisiksi paloiksi. Kesäkurpitsat voi pilkkoa ohuehkoiksi siivuiksi ja puolittaa. Keitä riisi ennen kuin alat paistamaan tempuraa.
2. Kuumenna öljy 180 C-asteeseen. Valmista öljyn kuumenemisen aikana taikina.
3. Taikinaa varten riko ensin muna ja riko sen rakenne. Lisää sitten mahdollisimman kylmää vettä, jotta munavesiseosta on yhteensä 2 dl, ja sekoita hyvin. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe. Vatkaa sitten kevyesti, mutta hyvin munavesiseoksen sekaan jauhot. Varo vatkaamasta taikinaa liikaa, jottei siitä tule liian sitkeää. Taikinaan saa ja pitääkin jäädä kokkareita.
4. Pyörittele tempura-ainekset kevyesti vehnäjauhoissa, kasta sitten taikinaan esim. syömäpuikkoja tai coctailtikkuja apuna käyttäen sitä mukaan kuin paistat niitä öljyssä. Aloita paistaminen vihanneksista.
5. Kun kukin pala on valmis, eli tempurapallerot ovat saaneet mukavasti väriä, nosta se öljystä esim. reikäkauhalla, pienellä metallisella siivilällä tai muulla mahdollisimman tukevalla ja kätevällä metallisella työvälineellä. Laita palat kuivumaan talouspaperille, jotta liika öljy imeytyy pois.
6. Tarjoile heti aivan kuumana soijakastikken tai tentsuyu-kastikkeen kanssa.

Tempura on kuuluu kuuluisimpien japanilaisten ruokien joukkoon. Ravintolassa syötynä se on ehkä parhaimmillaan, sillä silloin syötävät tulevat nenän eteen aivan kuumina ja täydellisen rapeina. Rapeuden saavuttaminen on ehkä hankalin osuus tässä ruoassa, mutta yhtä kaikki se on kuumana kuitenkin omasta mielestäni hyvää. Sen verran työlästä tempuran tekeminen kuitenkin on, että kokin ei kannata odottaa ehtivänsä istua pöytään vieraiden kanssa. Kokki saakin paremminkin napsia kuumia suupaloja paistamisen sivussa. Erittäin mainio japanilainen ruoka, jota kyllä kannattaa kokeilla.

6.6.2008

Purjo-perunasosekeitto

n. 4 annosta


- 3 normaalikokoista purjoa
- iso sipuli
- 6 perunaa
- 1 l kasvislientä (liemikuutoista)
- suolaa, valkopippuria, tuoretta timjamia
- 1 dl kuohukermaa

1. Halkaise, huuhtele ja suikaloi purjot, kuori ja lohko perunat ja sipuli.
2. Laita kasvikset kattilaat ja lisää kiehuva kasvisliemi.
3. Kypsennä kasvikset pehmeiksi.
4. Soseuta sauvasekoittimella.
5. Kuumenna sosekeitto kiehuvaksi. Mausta ja sekoita joukkoon kevyesti vaahdotettu kerma.
6. Anna kiehua vielä pari minuuttia.
7. Halutessasi ripottele pinnalle krutonkeja.


Olin ihmeissäni, kun tajusin, että en ole vielä lisännyt tätä reseptiä Ruokakomeroon, sillä purjo-perunasosekeitto on yksi lempiruoistani. Mukavan pehmeää ja täyteläistä, maut sopivat hyvin yhteen ja tuoreet yrtit kruunaavat komeuden. Valitettavasti tällä kerralla minulla ei ollut keittiössä timjamia, sillä en ole kylvänyt sitä tänä keväänä, koska lähden kesäksi ulkomaille. Niinpä lähinnä koristelin keiton basilikalla. Timjami sopii tarkoitukseen kuitenkin paljon paremmin kuin mikään muu yrtti, jopa kuivattuna. Luultavasti syksyllä ei ole kuitenkaan valitettavasti tarjolla mitään itsekasvatettuja yrttejä, sillä tämän hetkiset basilikat ja rucolatkin saavat varmaankin kokea kovan, kuivan kohtalon avomieheni "hoivissa". Pitänee sitten tyytyä kaupan kasvatteihin.

Minulla ei ole mitään hajua siitä, mistä tämän reseptin olen muistikirjaani raapustanut, luultavasti kyseessä on jokin aikakauslehti tai lehden internetsivusto. Kyseinen resepti on ollut käytössä jo varmaankin pari, kolme vuotta, ja se on muokkautunut omaan makuuni sopivaksi lähinnä mitä tulee kasvisten määrään. Purjojen ja perunoiden suhdetta voi halutessaan tietenkin muuttaa vastaamaan omia mieltymyksiään. Maitoallergikot tai kaloreiden/rasvan pelkääjät voivat jättää halutessaan kerman pois. Itse lisään sitä, mikäli mahdollista, koska se tekee keitosta hieman pehmeämmän makuisen. Mikäli taas haluaa ns. vetelämpää keittoa, voi kasvislientä käyttää noin 1½ litraa yhden litran sijaan. Itse käytän aina vain yhden litran lientä, sillä pidän sosekeiton pehmeästä ja samettisesta rakenteesta juuri sellaisena sopivan paksuna.

Itse en juo alkoholia, mutta olen kirjoittanut muistiinpanoihini alkuperäisestä lähteestä faktan, että tämän keiton kanssa sopisi tarjoiltavaksi kuiva ja hapokas valkoviini. Kokeilee ken tahtoo. ^_^

28.5.2008

Viljaisa mustikkapannukakku

halkaisijaltaan n. 28 cm piirakkavuoka


- 1 muna
- 4 dl maitoa
- ½ tl suolaa
- n. 2 dl vehnäjauhoja
- n. 1 dl ohrajauhoja
- n. 1-2 dl mustikoita
- reipas kourallinen neljän viljan hiutaleita

1. Vatkaa rikki munan rakenne. Lisää joukkoon vatkaten maito, suola ja jauhot. Sekoita taikina tasaiseksi ja jätä turpoamaan hetkeksi.
2. Voitele piirakkavuoka margariinilla ja kaada taikina vuokaan.
3. Ripottele pinnalle mustikoita ja lopuksi neljän viljan hiutaleita.
4. Paista uunin keskitasossa 225 asteessa puolisen tuntia.
5. Nauti hieman jäähtyneenä, jolloin myös palojen leikkaaminen onnistuu helposti.

Mainio lounas tai välipala, joka valmistuu helposti ja melko nopeasti lähinnä kakun kypsymistä odotellessa. Oikeastaan kakku-nimitys on tälle ruoalle hieman harhaanjohtava, kun ottaa kuitenkin huomioon, ettei tässä ole ollenkaan rasvaa tai sokeria mustikoiden oman sokerin lisäksi. Tätä ei siis sovi laittaa pelkästään jälkiruokakastiin, vaikka se sopisikin varmasti yhteen vaniljajäätelön kanssa paremmin kuin hyvin. Mikäli muuten pitää paksummasta pannukakusta, kannattaa toki käyttää hieman pienempää vuokaa. Minun mielestäni tämä ihanan ohut pannukakku oli juuri passeli. Huomenna kesätöissä lounastunti sujuneekin herkullisissa merkeissä...

27.5.2008

Rapeat suklaiset kookoskeksit

24 kappaletta


- 2 dl kookoshiutaleita
- 1 dl vehnäjauhoja
- 1 dl sokeria
- 1 rkl vaniljasokeria
- 75 g tummaa suklaata
- 100 g jääkaappikylmää margariinia

Lisäksi vajaa 1 dl kookoshiutaleita leivontaan

1. Rouhi suklaa.
2. Sekoita kuivat aineet ja suklaa kulhossa.
3. Lisää joukkon paloiteltu margariini ja sekoita käsin tasaiseksi massaksi.
4. Ripottele kookoshiutaleita leivinalustalle, ja leivo taikinasta tanko. Paloittele se 24 osaan.
5. Muotoile taikinapalasista pyöreitä, littanoita keksejä. Paina keksien molemmat puolet kookoshiutaleisiin ja asettele väljästi 12 keksiä kahdelle pellille.
6. Paista keksejä noin. 10 minuuttia 175 C-asteessa.
7. Halutessasi voit painaa pikkuleipämuotilla vielä kuumista kekseistä eri muotoisia pikkuleipiä. Nosta tämän jälkeen keksit varovasti jäähtymään tasaiselle alustalle.


Blogin päivittelyväli on hieman pidentynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole ollut kouluhommilta aikaa leipoa. Samaisesta syystä olen syönyt hävettävän paljon pikaisia ja eittämättä sen verran tylsiä illallisia, ettei niissä ole ollut mitään raportoitavaa. Niinpä ainoana vapaapäivänäni koulun loppumisen ja kesätöiden alkamisen välissä piti jotain väsätä leipomishimoa taltuttamaan. Otin Maku-lehden nettisivuilta bongaamani kookospikkuleipien reseptin käyttöön. Koska kaapissa oli vielä jäljellä jämät suklaalevystä, päätin rouhia sen pikkulepien joukkoon. Hyviä tuli!

Aina välillä innostun kokeilemaan vähän turhanpäiväisiäkin ideoita, ja tällä kerralla hieman tylsän näköiset kauralastumaiset pikkuleivät saivat vähän hauskemman ulkomuodon, kun heti uunista ottamisen jäkeen painoin tavallisista pyöreistä kakkusista pikkuleipämuotilla kukanmuotoisia keksejä. Valitettavasti valokuva ei tuo pikkuleipien muotoa kovin hyvin esiin. Keksien ylijäämäreunat ja muruset sopivat mainiosti esimerkiksi vaniljajäätelön seuraksi. Huomautettakoon muuten tähän loppuun vielä, että pikkuleivät saattavat näyttää 10 minuutin paiston jälkeen vielä keskiosastaan raaoilta ja suorastaan kuplivat uuninluukusta tiirailtaessa, mutta heti kun ne jäähtyvät, taikina muuttuu juuri sopivan rapeaksi. Tietenkin omaa harkintaa pitää käyttää, sillä uuneissa on luonnollisesti eroja, mutta älä siis turhaa paistele keksejä liian kauaa, koska se ei tee oikeutta niiden maulle.

18.5.2008

Kanaa ja kermaista currykastiketta

n. 4 annosta


- lyhytjyväistä riisiä
- vettä
- kanafileitä 1-2 per ruokailija

Kermainen currykastike:

- 5 dl kevyttä ruokakermaa
- 4 tl currya
- 1 tl kurkumaa
- 1 valkosipulin kynsi
- 100 g ruohosipulituorejuustoa
- 2 tl suolaa
- 2 tl paprikajauhetta
- 1 tl sipulijauhetta
- n. 5 persikanpuolikasta pilkottuna
- 1 rkl sweetchilikastiketta

1. Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Mikäli haluat tarttuvampaa, helposti muotoiltavaa riisiä, kuten kuvassa, huuhdo riisi ennen keittämistä, ja älä nosta kantta liiaksi keittämisen aikana, jotta höyry pysyisi kattilassa. Lisäohjeistusta voit katsoa onigirireseptistäni.
1. Paista kanafileitä uunissa uunivuoassa 200-225 C-asteessa, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita, n. 10-15 min. Tarkista kypsyys!
3. Valmista kastike kuumentamalla kerma kattilassa. Lisää joukkoon tuorejuusto, ja anna sen sulaa. Sekoita hyvin.
4. Lisää kastikkeeseen valkosipuli, sekä muut mausteet, ja lopuksi persikat. Keitä, kunnes kastike sakeutuu sopivasti. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa oman makusi mukaan.
5. Riisin muotoilu onnistuu helposti kahvikupin tai muun kipon avulla. Riisin voi muotoilla myös käsin. Kastele tuolloin kätesi, niin riisi ei tartu niihin.
6. Tarjoile yhdessä raikkaan salaatin kanssa. Helppo lisuke salaatti tälle aterialle valmistuu kurkusta, tomaatista, jäävuorisalaatista, paprikasta ja persikan paloista.


Kun olimme poikaystäväni kanssa käymässä äitini luona Pohjanmaalla, hän oli varannut ruoaksi kanafileitä. Yhdessä tuumin äitini kanssa mietimme, millaisen kastikkeen niille tekisimme ja päädyimme tähän lopputulokseen. Itse pidän kovasti sekä curry- että kermakastikkeista. Hedelmät tuovat kastikkeeseen ihanaa pirteyttä. Mikäli tästä varsin tuhdista kermakastikkeesta haluaa hieman eksoottisemman version, voi osan kermasta korvata kookosmaidolla ja lisätä joukkoon esimerkiksi hieman kevätsipulia.

13.5.2008

Persikkatoskapiirakka

halkaisijaltaan n. 27 cm piirakkavuoka

Piirakka:
- 1 tlk persikoita (400 g)
- 2 kananmunaa
- 1,5 dl sokeria
- 2,5 dl vehnäjauhoja
- 1,5 tl leivinjauhetta
- ½ dl maitoa
- 150 g margariinia

Toskakuorrute:
- 50 g margariinia
- 1 dl sokeria
- 1,5 rkl vehnäjauhoja
- 1 ps mantelilastuja (n. 50 g)
- 1,5 rkl maitoa

1. Sulata margariini ja jätä jäähtymään.
2. Valuta persikat ja pilko ne pieniksi kuutioiksi.
3. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. (Vatkaa noin 5-10 minuuttia vatkaimen tehosta riippuen.)
4. Sekoita varovasti lusikalla joukkoon levinjauhe-jauhoseos vuorotellen maidon kanssa.
5. Lisää lopuksi vähitellen sekoittaen joukkoon sula margariini.
6. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan, tai kaksinkertainen annos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
7. Ripottele taikinan päälle tasaisesti persikat. Voit lopuksi painaa persikoita keveästi kämmenellä, jotta ne ovat tasaisesti taikinan pinnalla.
8. Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia.
9. Valmista kuorrute sulattamalla kattilassa margariini ja sekoittamalla loput aineet joukkoon.
10. Anna kiehahtaa.
11. Levitä esipaistetun piirakan päälle ja paista vielä 15 minuuttia.

Annoin ystävilleni tupaantuliaislahjaksi hyvän peruspiirakkavuoan. On kuitenkin aina hauskempaa viedä uuteen kotiin myös jotain syömistä, joten leivoimpa samaiseen vuokaan toskapiirakan. Valinta osoittautui hyväksi, sillä ystäväni olivat piiraasta oikein mielissään. Aluksi he eivät tosin hoksanneet, että myös vuoka oli osa lahjaa, tai pikemminkin se pääasia. :D Olen innostunut koristelemaan leivonnaisia erilaisilla tomusokerikuvioilla, sillä tomusokeri ei maistu kovin voimakkaalta, eikä siis peitä varsinaisen tuotoksen makua. Tällä kertaa askartelin leivinpaperista tietenkin talon mallisen sabluunan, kun kerran oli kyse tupaantulijaisviemisistä. Tomusokeri tulee hunnuttaa leivonnaisen päälle, vasta kun se on aivan jäähtunut, tai muuten sokeri sulaa tai imeytyy höyryävän piiraan pintaan, ja kuvio katoaa.

9.5.2008

Mansikkamuffinssit

12 isoa muffinssia


Taikina:
- 200 g margariinia

- 2½ dl sokeria
- 3 munaa
- 4 dl vehnäjauhoja
- 1 tl vaniljasokeria
- 1 dl maitoa
- 2 tl leivinjauhetta
- 100 g valkoista suklaata
- 130 g mansikoita

Kuorrute:
- 2 rkl mansikkamehua
- n. 150 g tomusokeria
- koristeeksi pieniä mansikkakaramellejä

1. Rouhi suklaa ja pilko mansikat pieniksi paloiksi.
2. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi.
3. Lisää joukkoon munat yksitellen.
4. Sekoita kuivat aineet keskenään, ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
5. Kääntele suklaat ja mansikat varovasti taikinan joukkoon.
6. Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, tai kunnes leivonnaiset ovat kohonneet ja saaneet kauniin kullanruskean pinnan.
7. Valmista kuorrute vispaamalla mansikkamehuun vähitellen tomusokeria, kunnes kuorrute on sopivan paksua.
8. Lusikoi kuorrute jäähtyneiden muffinssien pinnalle ja koristele heti karamelleillä, ennen kuin kuorrute jähmettyy. Halutessasi voit koristella muffinsseja vielä siivilöimällä hieman tomusokeria muffinssien pinnalle.

Muffinssit ovat niitä leivonnaisia, joita tulee tehtyä silloin, kun tekee mieli makeaa, mutta ei ole liiaksi aikaa tehdä mitään kovin monimutkaista tai vaivalloista. Nämä muffinssit maistuvat juuri siltä, miltä ne näyttävätkin – eli mansikkaisen makeilta. Ne sopivat mainiosti lastenkutsuille tai vaikkapa tarjottavaksi kullalle vuosipäivänä tai ystävänpäivänä. Tuollon kuorrutteen voi pursottaa esim. pakastepussin tai pursotinpussin avulla sydämen muotoon. Meillä nämä muffinssit tosin syötiin ihan vain piristyksenä tavallisen arjen keskellä.

16.4.2008

Mainio mansikkakiisseli

neljä annosta


- 6 dl mansikkamehua (Suositus: Rauch-merkkistä Happy day -mansikkamehua)
- 3 rkl perunajauhoja
- 2 dl mansikkasurvosta (n. puoli litraa kokonaisia mansikoita)
- tomusokeria koristeluun

1. Valmista marjasurvos soseuttaen esim. pakastemarjoja sauvasekoittimella. Mikäli pidät sattumista, älä survo mansikoita aivan tasaiseksi soseeksi.
2. Mittaa kattilaan pieni määrä kylmää mansikkamehua ja sekoita siihen perunajauhot niin, että ne sekoittuvat hyvin mehuun, eikä paakkuja jää.
3. Kaada sitten loppu mehu kattilaan ja sekoita hyvin.
4. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se kiehahtaa.
5. Nosta kattila liedeltä ja lisää marjasurvos varovasti sekoittaen. Tarkista maku, ja lisää mahdollisesti hieman sokeria, mikäli käytit sokeroimatonta mehua.
6. Ripottele sokeria kiisselin pinnalle kuortumisen estämiseksi, mikäli kiisseli joutuu odottelemaan syöjiään pidemmän aikaa.
7. Leikkaa leivinpaperista esim. piparimuottia apunakäyttäen sydänsabluuna ja ripottele pienen siivilän avulla tomusokerikuvio kiisselin pinnalle. Tomusokeri menettää täysin valkoisen värinsä hetkessä, mutta jäljelle jää silti nätti vaaleanpunainen kuvio. Tomusokeri ei vaikuta liiemmin jo valmiiksi makean kiisselin makuun, joten sitä voi rauhassa sihtailla kiisselin pinnalle sopivaksi katsomansa määrän.


Teimme yläasteen kotitaloudentunneilla usein kiisseleitä, mutta jostakin kumman syystä vasta nyttemmin olen tajunnut, että tavanomaista mehukiisseliähän voi varioida vaikka millä tavalla. Helpoiten se käy käyttämällä mitä eksoottisimpia hedelmiä ja mehuja kiisselin raaka-aineina. Mansikka ei toki ole sieltä eksoottisimmasta päästä, mutta päätin kokeilla mauttomien sekamehujen sijaan ainakin hyvinvarustetuissa S-marketeissa myytävää ihanan makeaa ja mansikkaista Rauch-merkkistä Happy Day -mansikkamehua, josta 50% on hedelmää. Kyseinen mehu maksaakin pari euroa litralta, eli hieman hintavaa se on ainakin opiskelijalle, mutta sitä voi käyttää vaikka minkälaisiin leivontaviritelmiin, booleihin, soodaan...

15.4.2008

Hedelmäinen rahkajäädyke

n. 4-5 annosta
- 1 tölkki mangoja (400 g)
- 1 tölkki persikoita (400 g)
- 2 dl kuohukermaa
- 1 prk maitorahkaa
- 2 tl vaniljasokeria
- sokeria maun mukaan
- valkosuklaata

1. Survo mangot ja persikat soseeksi sauvasekoittimella.
2. Vaahdota kerma, sekoita siihen rahka, mango-persikkasose ja vaniljasokeri.
3. Tarkista maku ja mausta lopuksi sopivan makeaksi sokerilla.
4. Annostele jälkiruokakulhoihin jotka soveltuvat pakastukseen (esim. lasit).
5. Vuole terävällä veitsellä kunkin annoksen pinnalle valkosuklaakierteitä.
6. Pakasta mieluiten yön yli, mutta vähintään noin nelisen tuntia.
7. Nosta annokset sulamaan ½-1 tuntia ennen tarjoilua.

Tämä rahkajäädyke on sinänsä hyvin samanlainen, kuin aiemmin tekemäni omar-mansikkajäädyke, mutta maultaan raikkaampi ja kevyempi. Omar-mansikkajäädykkeen ohjeesta löytyy myös neuvot jäädykkeen kuorruttamiseen valkosuklaan avulla. Tällä kertaa kokeilin valmistaa jäädykkeen sekä valkosuklaalla vuorattuun silikonivuokaan, että yksittäisannoksiksi laseihin. Ihanan keväinen ja suussasulava jälkiruoka!

13.4.2008

Fetajuustolla maustettu porkkanasosekeitto

4 annosta


- 500 g porkkanoita
- 1 sipuli
- 5 dl kasvislientä
- ripaus timjamia
- mustapikkuria
- 1 dl ruokakermaa
- 100 g fetajuustoa

1. Kuori ja paloittele pestyt porkkanat ja sipuli.
2. Valmista kasvisliemi, kuumenna se kiehuvaksi ja lisää kasvikset.
3. Keitä noin 20 minuuttia eli kunnes kasvikset ovat kypsiä.
4. Lisää kerma ja suurin osa fetasta ja soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella.
5. Tarkista maku ja lisää ripaus timjamia ja mustapippuria sekä tarvittaessa suolaa. Sirottele loppu juusto murennettuna keiton pinnalle.


En pidä keitetyistä porkkanoista, enkä liiemmin fetastakaan. Tämä keitto on kuitenkin jopa minusta hyvää, etenkin aivan höyryävän kuumana. Siskoni bongasi tämän reseptin S-ryhmän Ruokamaailma-sivuilta.

Fetaa kannattaa laittaa keittoon oman maun mukaan, eli mikäli sitä rakastaa, 100 g on varmasti sopivasti, mutta mikäli fetan maku tuntuu liian pistävältä, hieman vähempikin voisi riittää. Todella kaunis, ja rakenteeltaan hyvä keitto, joka sopii annostelun mukaan joko alkuruoaksi tai vaikka ihan kokonaiseksi ateriaksi. Leipäpala kruunaa kokonaisuuden.

5.4.2008

Daim cookies

n. 50 keksiä


- 200 g margariinia
- 2 dl sokeria
- 1 muna
- 2 rkl siirappia
- 4½ dl jauhoja
- 1 dl kauraleseitä
- 1 tl vaniliinisokeria
- 2 tl leivinjauhetta
- 150 g Daimrakeita (1½ pussia)

1. Pehmennä margariinia hiukkasen mikrossa. Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi.
2. Sekoita joukkoon siirappi ja kananmuna hyvin vatkaten.
3. Sekoita kuivat aineet ja daimrakeet keskenään ja lisää taikinaan.
4. Sekoita taikina tasaiseksi, ja nostele siitä teelusikalla reippaita nokareita leivinpaperilla vuoratulle pellille. Keksit leviävät jonkin verran, joten pellille mahtuu noin 9-12 keksiä.
5. Taputtele ja muotoile taikinanokareet litteiksi ja pyöreiksi sormin.
6. Paista 180 C-asteessa noin 10 minuuttia. Mikäli haluat rapeampia keksejä, voit paistaa keksejä hieman pidempään, jotta ne saavat enemmän väriä. Tällöin Daimin maku ei kuitenkaan ole enää aivan niin pehmeä.
7. Keksit rapeutuvat jäähtyessään.

Ihastuin näihin amerikkalaistyyppisiin kekseihin ollessani isäni luona kylässä. Sainkin herkullisten keksien reseptin isäni kihlatulta, ja eilen ehdin lopultakin kokeilla valmistaa keksejä itse. Hyviä tuli, ja myös ulkonäkö ilahdutti yllättävästi, sillä ne näyttivät aika lailla sellaisilta kekseiltä, joita tarjotaan kahviloissakin - kunnon cookieita siis!

4.4.2008

Onigiri

noin 6 kappaletta


- 4 dl lyhytjyväistä riisiä (esim. puuroriisiä)
- 4½ dl vettä
- suolaa
- 1 nori levä
- unikon siemeniä
- vähän grillattua, savustettua, kylmäsavustettua tai graavattua kirjolohta

Riisin keittäminen:

1. Pese riisi kylmällä vedellä hyvin.
2. Pane riisi kattilaan ja mittaa joukkoon vesi.
3. Anna riisin seistä vedessä 5-10 minuuttia.
4. Peitä kattila kannella. Käännä lieden lämpö suurimmalle tehole ja kuumenna. Kun riisi alkaa kiehua, käännä lämpö pienimmilleen ja jätä riisi kiehumaan 5 minuutiksi. Vältä kannen avaamista, kun riisi on alkanut kiehua, jottei höyry karkaa.
5. Käännä lämpö pois päältä ja jätä riisi hautumaan vielä 5 minuutiksi kannen alle.

Onigirin valmistus:

6. Ota kahvikuppi, ja täytä se riisillä.
7. Paina sormella riisin keskelle hieman kirjolohta, peitä kirjolohi riisin sisään, ja painele riisi tiiviiksi kuppiin.
8. Kastele kätesi vedellä ja suolaa ne kevyesti. Ota riisi kupista käteesi ja muotoile se kolmion muotoon.
9. Leikkaa norista sopivan kokoinen suikale ja aseta se puoliksi onigirin ympärille, kuten kuvassa.
10. Ripottele pinnalle unikonsiemeniä.
11. Tee samoin koko riisimäärälle.


Onigirit ovat helppo japanilainen arkiruoka. Näiden riisipalleroiden juuret juontavat jopa 1000-luvulle jKr. Nykyisin onigirejä syödään usein esimerkiksi eväänä, sillä niitä löytyy jopa useimpien pienempienkin kioskien valikoimasta. On myös tavallista, että perheen äiti tekee onigirejä lapsen eväslaatikkoon koulupäivää varten. Itse tykkään näin suomalaisissa oloissa käyttää täytteenä savustettua kirjolohta, mutta japanissa täytteinä käytetään esimerkiksi umeboshia, eli happaman makuiseksi säilöttyä luumun tyyppistä hedelmää, kirjolohen mätiä tai vaikkapa yhtä omista suosikeistani, raakaa tonnikalaa. Raakojen aineiden käsittely kannattanee täällä päin maailmaa jättää kuitenkin mieluummin ammattikokeille, joilla on raaka-aineinaan varmasti laatutuotteita, eikä erinäisiä löytöjä lähikaupan pakastealtaasta. ^_~ Käyttämäni resepti on mainiosta Machiko Yamadan Japanilaisesta keittokirjasta.

27.3.2008

Tonnikalasalaatti

2 annosta

- n. 1/3 lehtisalaattiruukusta
- 2 tomaattia
- n. 10 cm pala kurkkua
- 1 prk ananaspaloja
- 1 prk tonnikalaa
- n. puolet isosta punaisesta paprikasta
- 2 kananmunaa

1. Pese vihannekset.
2. Revi salaatti pieneksi. Pilko kurkku, tomaatit ja paprika.
3. Sekoita keskenään pilkotut vihannekset ja ananaspalat.
4. Keitä kananmunat koviksi (n. 10 minuuttia)
5. Jaa salaatti annoskulhoihin ja ripottele tonnikala vihannesten päälle.
6. Viipaloi keitetyt kananmunat ja asettele salaatin päälle.
7. Nauti mahdollisimman pian.

Tänään teki mieli jotakin kasvispitoisempaa ruokaa, joten päädyinpä tekemään tonnikalasalaattia. Söin hyvää tonnikalasalaattia muutamia viikkoja sitten koulussa, ja päätin referoida tuota salaattia. Ainekset sopivat mielestäni todella hyvin yhteen ja tuovat kaikki oman kivan makunsa salaattiin. Erityisesti ananakset, jotka ehkä voisi luulla kummallisiksi seuralaisiksi keitetylle kananmunalle, piristävät makeudellaan kokonaisuutta todella mukavasti.

21.3.2008

Pesto-salamihyrrät

useammalle hengelle

- 1 pkt (500 g) valmiiksi kaulittuja lehtitaikinalevyjä
- pestokastiketta
- 30 g salamia/pepperonimakkaraa
- 60 g kermajuustoa
- mustapippuria ja paprikajauhetta

1. Kaulitse lehtitaikinalevyt hieman pidemmiksi kuin ne valmiiksi ovat.
2. Levitä kullekin taikinalevylle kevyesti pestokastiketta. Varmista, että sitä on tasaisesti joka puolella levyä.
3. Pilko salami pieniksi siivuiksi ja raasta juusto.
4. Ripottele tasaisesti kunkin taikinalevyn päälle. Mausta makusi mukaan, mutta muista, että pesto ja salami ovat jo itsessään melko mausteisia ja täynnä hyviä makuja.
5. Rullaa taikinalevyt pitkittäin rullaksi.
6. Leikkaa noin 0,5-1 cm levyisiä paloja rullasta ja aseta ne "makuulleen" pellille, melko reilulle etäisyydelle toisistaan.
7. Paista n. 225 C-asteessa noin 15 minuuttia.
8. Herkuttele heti tai vaikka vasta seuraavana päivänä!

Tämä on tavattoman helppo ja nopea, mutta myös herkullinen pieni suolainen naposteltava vaikkapa illanistujaisiin tai muihin kotoisiin pippaloihin.

14.3.2008

Leipäkupit

6 kpl


- 6 paahtoleipäviipaletta
- 5 kananmunaa
- ½ tl mustapippuria
- 1 tl suolaa
- ½ tl paprikajauhetta
- ripaus sipulijauhetta
- n. 90 g kalkkunaleikettä
- n. 1 dl juustoraastetta
- hieman öljyä vuoan voitelemiseen

1. Voitele muffinssivuoka kevyesti.
2. Paina ja tarvittaessa taita varovasti yksi paahtoleipäviipale yhteen muffinssivuoan koloon niin, että se muodostaa kupin. Leipä ponnahtaa helposti pois vuokakuopasta, mutta kärsivällisyydellä ja muutamalla painelukerralla se kyllä jää uomaansa. Vältä leivän "repeämistä".
3. Viipaloi kalkkunaleikkeet pieniksi suikaleiksi ja jaa ne tasaisesti leipäkuppeihin.
4. Sekoita munien rakenne rikki voimakkaasti ja lisää joukkoon mausteet. Jaa kananmuna-mausteseos tasaisesti kuhunkin kuppiin.
5. Raasta juustoraaste ja ripottele kuppien pinnalle.
6. Paista 175-200 asteessa n. 35-50 minuuttia riippuen kuinka kypsän haluan kananmunasta. Itse paistoin kuppeja uunissa 50 minuuttia, koska en pidä raa'asta kananmunasta.


Mikä voisi olla hauskempi tapa tarjota paahtoleipää, kuin tehdä niistä tällaisia pieniä kuppeja!? Mainio idea esimerkiksi yllätysvieraita kestittäessä, sillä nämä hauskat kupit voi täyttää melkein millä tahansa voileipienkin kanssa käytettävillä täytteillä. Tämä kyseinen täyte ei ole ehkä sieltä erityisimmästä päästä makunsa puolesta, mutta halusin laittaa tämän reseptin muistiin, sillä itse leipäkupit ovat mielestäni niin hyvä idea. Seuraavalla kerralla kokeilen tomaattia ja tonnikalaa pizzamausteella maustettuna, tai ehkäpä käytän tämän illan texmexmaustetun jauhelihan jäämät jääkaapista salsalla ja juustolla höystettynä.

Kyseisen reseptin bongasin Martha Stewart -showsta viikonlopulta, kun maksullisetkin kaapelikanavat näkyivät ilmaisina maistiaisina kaikissa kaapelitv-talouksissa. Tämän ystäväni "Käveleväksi Pirkkaniksiksi" tituleeraaman naisen showssa resepti erosi muistakseni ainakin siinä mielessä omasta versiostani, että jokaiseen leipäkuppiin rikottiin yksi muna, eikä munan rakennetta rikottu. Sitäkin kannattanee siis kokeilla. Ja toisaalta taas, kananmunanhan voi toki jättää vaikka koko kupposesta pois, mikäli sattuu olemaan sille vaikkapa allerginen. Tuolloin kannattaa kosteutta tuoda mukaan vaikkapa juuri tomaattipyreellä tai pehmeällä sulatejuustolla. Tällöin paistoajan ei tarvitse olla laisinkaan niin pitkä kuin kananmunia käytettäessä. Riittää, että esim. pinnalle ripoteltu juusto ehtii sulamaan, ja leipä hieman rapeutumaan.

4.3.2008

Kareeraisu eli Curry japanilaisittain

6:lle


- n. 250 g currykastikekuutioita (esim. Vermont- tai Golden curry -kuutiot)
- 250 g lihaa, esim. kanaa, porsasta tai äyriäisiä
- 2 isoa sipulia
- 3 perunaa
- 2-3 porkkanaa
- 9 dl vettä

1. Pese ja kuori perunat ja porkkanat.
2. Paloittele liha (valmiit maustamattomat suikaleet käyvät myös hyvin), sipulit, porkkanat ja perunat kuutioiksi.
3. Ruskista liha.
4. Laita ainekset kattilaan ja lisää vesi.
5. Keitä n. 20 minuuttia.
6. Lisää vähitellen currykastikekuutiot
7. Keitä miedolla lämmöllä vielä n. 20 minuuttia, kunnes vihannekset ovat pehmenneet ja kastike saostunut.
8. Tarjoile riisin kera.

Karee raisu, eli curry rice on hyvin arkinen japanilainen ruoka. Se on samantyyppistä kuin intialainen curry, mutta hieman makeampaa ja paksumpaa. Suosituksi sen tekee Japanissa mahdollisesti juuri se, että toisin kuin monet japanilaiset ruoat, se on tavattoman kätevää valmistaa maukkaista currykastikekuutioista. Suomessa näitä kuutioita myy ainakin Tokyokan Helsingissä. Olen vannoununut kareeruu:n, eli currykastikekuutioiden käyttäjä. Niillä kastikkeesta saa juuri sen makuista, josta opin pitämään Japanissa.

Monet kuullottavat myös vihannekset kevyesti pannulla ennen kuin laittavat ne kiehumaan veteen. Etenkin sipuli pehmenee tässä prosessissa mukavasti, mutta itse koen paistamisen turhana vaivana – vihannekset valmistuvat omasta mielestäni aivan mainiosti pelkästään keittäessäkin.

Karee raisu tarjoillaan nimensäkin mukaisesti yleensä riisin kera, mutta se on hyvää myös esimerkiksi noodelien kanssa. Suositeltavaa olisi käyttää lyhytjyväistä, hieman puuroutuvaa, toisiinsa tarttuvaa riisiä. Japanissa karee raisu syödään yleensä lusikalla.

22.2.2008

Jämämuffinssit

n. 12 isoa muffinssia


- ½ dl öljyä
- 2 munaa
- 1,5 dl maitoa
- 30 g tomaattipyreetä
- n. 70 g tomaattimurskaa
- hieman mustapippuria
- 1 chili
- 1-2 tl suolaa
- 2 tl paprikajauhetta
- tuoretta basilikaa
- 2,5 dl vehnäjauhoja
- 1,5 dl ohrajauhoja
- 2 tl leivinjauhetta
- ½ prk tonnikalaa (100g)
- 2,5 dl juustoraastetta

1. Pese chili, poista siemenet ja hienonna pieneksi.
2. Raasta juusto.
3. Sekoita kaikki reseptin ainekset järjestyksessä.
4. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa noin. 20 minuuttia.
5. Raasta paiston loppupuolella muffinssien pinnalle hieman juustoraastetta, ja anna muffinssien paistua vielä hetki, jotta juustoraaste sulaa muffinssien pinnalle.

Nimensä mukaisesti nämä muffinssit on koottu ruokakaapeista löytyneistä jämistä. Yllätyksekseni muffinsseista tuli kuitenkin sen verran maukkaita, että päätin laittaa ohjeen ylös, jos vaikka innostuisin tekemään näitä tonnikalalla ja juustolla maustettuja muffinsseja myöhemminkin. Jos ei pidä tonnikalasta, korvaisin itse sen esimerkiksi kinkulla tai jollain tuoreilla vihanneksilla tai juureksilla, kuten vaikkapa porkkanalla.

Crêpes

n. 6 täytettyä ohukaista


Taikina:
- 5 dl maitoa
- 1 muna
- 1 tl suolaa
- 1 dl hiivaleipäjauhoja
- 2 dl vehnäjauhoja

- öljyä paistamiseen

Täyte:
- 1 sipuli
- 200 g jauhelihaa
- 3 rkl tomaattisosetta (n. 1 pieni tomaattipyree purkki)
- ½ dl vettä
- 1 tl suolaa
- 1 tl basilikaa

1. Valmista taikina sekoittamalla ensin muna ja maito, ja lisää sitten joukkoon loput aineet. Sekoita tasaiseksi ja jätä taikina turpoamaan siksi aikaa, kun valmistat täytteen.
2.Ruskista hienonnettu sipuli ja jauheliha.
3. Sekoita joukkoon loput aineet.
4. Paista ohuita ohukaisia öljyssä kuumalla pannulla.
5. Laita ohukaisten keskelle hieman täytettä ja tee kustakin ohukaisesta rulla.
6. Tarjoile heti!

Tämä resepti on yläasteaikojen kotitalouden tunneista saakka hämmästyttänyt minua yksinkertaisuudessaan. Crêpejen täyte koostuu tavattoman tavallisista ainesosista, mutta on siihen nähden aivan epätavallisen hyvää ohukaisten kanssa. Kiitos reseptistä kuuluu 7-luokan kotitalouden opettajalleni. Onneksi vanha, kovia kokenut kotsanvihko tuli otettua mukaan myös muuttaessa!

Paremman puutteessa hiivaleipäjauhot voi korvata normaaleilla vehnäjauhoilla. Reseptin täytteestäkin on helppoa tehdä vaikka minkälaisia sovelluksia oman makunsa mukaan, mutta suosittelen kokeilemaan sitä myös ihan tällaisenaan.

12.2.2008

Marjasmoothie

2 annosta
- n. 1-2 dl pakastemarjoja
- 3 rkl maitorahkaa
- 2,5 dl vaniljajugurttia
- ½ dl maitoa

1. Survo marjat sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi.
2. Lisää joukkoon maitorahka, maito ja vaniljajugurtti. Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi.
3. Tarjoile sellaisenaan juotavana tai esimerkiksi kauraleseiden, kaurahiutaleiden tai myslin kanssa.

Pyrin nykyisin välttämään lisättyä sokeria, koska ennen söin aivan liikaa sokerisia leivonnaisia, makeisia ja muita makeutettuja ruokia. Niinpä, herkkusuu kun nyt kuitenkin olen, kehittelin makean välipalan, jossa ei ole lainkaan lisättyä sokeria. Ihanan pehmeää vaniljajugurttiakin löytyy sokerittomana! Mikäli käyttää kirpeitä marjoja, kuten herukoita, ja kaipaa hieman lisää makeutta, voi joukkoon lisätä teelusikallisen hunajaa. Maitorahkan voi toki jättää tästä pois, jos sitä ei satu olemaan jääkaapissa, mutta itse pidän sen tuomasta mausta ja raikkaudesta. Kaurahiutaleiden ja myslin kanssa tämä smoothie oli tavattoman mukava piristys tavallisten voileipien joukkoon välipalana koulupäivän jälkeen, ja sopisipa tämä vähän arkisemmaksi jälkiruoaksikin.

Waldot eli jauhelihapasteijat

n. 25-30 pasteijaa


Rahkavoitaikina:
- 4 dl vehnäjauhoja
- 2 tl leivinjauhetta
- 250 g margariinia
- 250 g (1 tölkki) maitorahkaa

Täyte:
- 1½ dl riisiä
- vettä käyttämäsi riisin pakkauksen ohjeen mukaan
- ripaus suolaa riisien keitinveteen
- n. 300 g jauhelihaa
- 1 tl suolaa
- kourallinen tuoreita basilikan lehtiä (tai n. ½-1 tl kuivattua basilikaa)
- 2 tl paprikajauhetta
- ½ tl mustapippuria
- ripaus chilijauhetta
- 2 munaa

1. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja rasva. Lisää maitorahka ja sekoita tasaiseksi.
2. Siirrä taikina jääkaappiin odottamaan täytteen valmistuksen ajaksi.
3. Mittaa riisit kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja keitä ne kypsiksi. Kaada mahdollinen ylimääräinen vesi pois siivilän läpi.
4. Ruskista jauheliha omassa rasvassaan ja lisää mausteet.
5. Sekoita riisit, jauheliha ja raa'at kananmunat.
6. Ota kerrallaan leivottavaksi vain osa taikinasta ja anna lopun taikinan odottaa kylmässä vuoroaan. Kaulitse taikina jauhojen kanssa ohueksi, muotoile sopivat taikinapalat pasteijamuotilla tai muotoile veitsellä esimerkiksi neliön muotoisia taikinan paloja.
7. Laita jauhelihatäytettä taikinapalan keskellä, taita keskeltä ja painele reunat kiinni tiiviisti haarukalla.
8. Voitele pasteijat munalla ja pistele haarukalla.
9. Paista pasteijoita 225 C-asteessa noin. 10-15 minuuttia tai kunnes pasteijat ovat saaneet kauniin kultaisen kuoren.

Waldot ovat aivan tavallisia jauheliha-riisi täytteisiä pasteijoita. Tuota nimitystä olemme tästä ruoasta käyttänee pikkuveljeni kanssa jo varmaankin kymmenen vuoden ajan. Nimi juontaa juurensa jostain hassusta ideasta lapsuudestamme ja tuo minulle aina hauskoja muistoja mieleen.Mausteita lisäilin alkuperäiseen reseptiin omien mieltymysteni mukaan, mutta muutoin taikinan ja täytteen reseptit ovat vanhasta WSOY:n kustantamasta kotitaloudenoppikirjastani. Taikina sopii hyvin myös suolaisten piirakoiden pohjaksi.

27.1.2008

Juustoinen makaronilaatikko

n. 2,5 l vuoka


5 dl makaronia
tilkka öljyä ja suolaa makaronien keitinveteen
400 g jauhelihaa
2 tl paprikajauhetta
½ tl rouhittua mustapippuria
1 tl suolaa
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
2 munaa
1½ dl ruokakermaa
1½ dl maitoa
n. 4-5 dl kermajuustoa raastettuna

1. Pilko sipuli pieneksi silpuksi.
2. Ruskista jauheliha, sipuli ja puristettu valkosipulinkynsi.
3. Mausta seos paprikajauheella, mustapippurilla ja suolalla.
4. Keitä makaronit kypsiksi runsaassa vedessä, johon on lisätty tilkka öljyä ja ripaus suolaa. Älä keitä kuitenkaan liian kauan, sillä makaronit ehtivät pehmetä vielä hieman uunissakin.
5. Valuta makaroneista pois vesi, laita ne takaisin kattilaan ja lisää joukkoon jauhelihaseos.
6. Valmista munamaito sekoittamalla munat, maito ja kerma keskenään. Lisää makaroonien ja jauhelihan joukkoon kattilaan. Sekoita hyvin.
7. Raasta n. 4-5 dl juustoa ja sekoita siitä 2/3 makarooniseokseen.
8. Kaada seos voideltuun n. 2,5 l vuokaan. Ripottele pinnalle loppu juustoraaste.
9. Paista uunissa 175 C-asteessa n. 40 minuuttia.

En ole sattunut kertaakaan tekemään itse makaronilaatikkoa, vaikka siitä pidän, ja nyt sitä sitten alkoi tekemään mieli. Siskoni ja hänen avomiehensä eivät syö lihaa, joten he tekevät usein herkullista juustomakaronilaatikkoa (jonka resepti on Glorian ruoka & viini -lehden numerosta 2/2004). Halusin kuitenkin valmistaa hieman perinteisemmän makaronilaatikkoversion. Niinpä yhdistin parhaat puolet sekä tuosta juustomakaronilaatikon reseptistä, että perinteisen makaronilaatikon aineksista - ihanan täyteläisen juustoisuuden ja sipulilla, pippurilla ja parikalla maustetun jauhelihan. Puolisoni mielestä tämä oli parasta makaronilaatikkoa, mitä hän on koskaan syönyt, enkä voi kyllä itsekään olla sanomatta, että lopputulos oli varsin onnistunut. Kalorimäärässään tämä on tietenkin perusmakaronilaatikkoa paljon "pahempi" versio, mutta meidän taloudessamme taitaa maku ratkaista jatkossakin tämän ruokalajin kohdalla.

20.1.2008

Okonomiyaki Kansain tapaan

2 annosta


Okonomiyaki-taikina:
- 150 g kaalia
- 1 muna
- 1 dl vettä
- 100 g okonomiyakijauhoa (n. 1,5 dl)

Täytteet:
- noin. 100 g kanafileesuikaleita
- 1 tl suolaa
- 1 tl paprikajauhetta
- n. 40-50 g pieneksi pilkottua mochia
- n. 40 g juustoa

- öljyä paistamiseen
- okonomiyaki-kastiketta

1. Sekoita vesi, okonomiyakijauho ja muna.
2. Silppua kaali pieneksi silpuksi ja lisää joukkoon.
3. Paista kanafileet kypsiksi, mausta suolalla ja paprikajauheella, ja laita sivuun.
4. Kuumenna paistinpannu ja laita sille hieman öljyä.
5. Levitä puolet okonomiyakitaikinasta pannulle kuten lettu, ripottele paistamattomalle yläpuolelle puolet pieneksi pilkotusta mochista ja kanoista.
6. Kun alapuoli on kypsynyt, käännä okonomiyki ja anna toisenkin puolen täytteineen paistua. Ripottele pinnalle juustoa, ja käännä vielä hetkeksi juusto puoli pannuun, jotta juusto sulaa ja jää okonomiyakin pintaan kiinni.
7. Paista vielä toinenkin annos samalla tavalla.
8. Tarjoa kuumana okonomiyakikastikkeen kanssa!

Ollessani nuorisovaihtomatkalla Japanissa, Kobessa, tämä ruokalaji oli yksi suurimmista suosikeistani. Kun entinen isäntäperheeni sitten tuli käymään luonani Suomessa, he toivat tuliaisiksi pakkauksen okonomiykaijauhoa, mochia ja okonomiyakikastiketta. Niitähän piti tietenkin kokeilla, ja lopputulos oli herkullinen!

Okonomiyaki on jollakin etäisellä tavalla samantyyppinen ruokalaji kuin munakas tai pizza- täytteiksi siihen voi laittaa oikeastaan mitä vain haluaa lihasta vihanneksiin. Tavallisia täytteitä ovat esimerkiksi porsaan lihasuikaleet, kana, katkaravut tai muut merenelävät. Muita täytteitä voivat olla vaikkapa mochi (litistetystä riisistä puristettu kakku), juusto, sipulit, keitetty peruna tai bataatti. Joskus okonomiyakiin sekoitetaan myös soba- tai udon-nuudeleita. Okonomiyaki tarjotaan okonomiyakikastikkeen kanssa. Tämä kastike on hieman Worchesterin kastikkeen tapaista, mutta makeampaa ja paksumpaa. Myös kuivatut kalahiutaleet ovat tyypillinen okonomiyakin seuralainen.

Erikoisempia raaka-aineita, kuten mochia, okonomiyakijauhoa ja -kastiketta voi etsiä esimerkiksi helsinkiläisestä Tokyokan-kaupasta, jossa myydään mm. monenlaisia japanilaisia ruokatarvikkeita. Valitettavasti tavallisista marketeistä näitä raaka-aineita ei löydy. Mikäli oikeita raaka-aineita ei ole saatavilla, voi ainakin okonomiyakijauhon hätätapauksessa korvata käyttämällä vehnäjauhoja, pari ruokalusikallista kalalientä ja hieman suolaa.

Okonomiyakia valmistetaan Japanissa pääosin kahdella tavalla - Kansain tai Hiroshiman tyyliin. Itse olen syönyt vain Kansain okonomiyakia, mutta pääerona näissä valmistustavoissa tuntuu olevan se, että Hiroshiman okonomiyakin raaka-aineet laitetaan kerroksittain, kun Kansain tyyliin ne sekoitetaan keskenään. Hiroshiman okonomiyakissa myös kaalin määrä on usein ainakin kolminkertainen Osakan tyyliin verrattuna.

Okonomiyakiravintoloissa okonomiyaki paistetaan pitkällä paistintasolla, joka on usein sijoitettu ravintolassa siten, että asiakkaat voivat halutessaan vaikka seurata ruoan valmistamista sivusilmällä. Mikäli matkustatte Japaniin, suosittelen lämpimästi maistamaan okonomiyakia. Mielestäni se on länsimaiselle ihmiselle maultaan ja valmistustavaltaan helppo syötävä raakojen ja vähän erikoisempien ruokien Japanissa.

Tuplasuklaamuffinssit

12 isoa muffinssia


- 12 amerikan muffinssi vuokaa
- 50 g kaakaojauhetta (100%)
- 2 dl kiehuvaa vettä
- 100 g margariinia
- 200 g sokeria
- 2 munaa
- 2 dl vehnäjauhoja
- 2 tl leivinjauhetta
- 130 g valkoista suklaata

Kuorrutukseen:
- n. 30 g valkoista suklaata

1. Sekoita kaakaojauheeseen kiehuva vesi ja anna jäähtyä huoneen lämpöiseksi.
2. Vaahdota rasva ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muna.
3. Sekoita vehnäjauhoon leivinjauhe ja sekoita taikinaan vuorotellen kaakaoseoksen kanssa.
4. Pilko valkoinen suklaa karkeaksi rouheeksi ja lisää taikinaan varovasti sekoittaen.
5. Mittaa taikina tasaisesti noin 12 paperiseen muffinssivuokaan.
6. Paista esilämmitetyssä uunissa 200 C-asteessa noin 20 minuuttia.
7. Koristele sulatetulla valkoisella suklaalla.

Nämä muffinssit kannattaa tehdä paperisissa muffinssivuoissa, eikä vuoassa, sillä muffinssit ovat aika pehmeitä ja rikkoutuvat irrotettaessa haurautensa vuoksi melko helposti. Mikäli haluaa välttämättä käyttää muffinssivuokaa, kannattaa kolot voidella hyvin. Parhaan tuloksen saanee vuoraamalla muffinssivuoan kolot paperivuoilla. Taikinan reseptin olen ottanut Annie Bellin toimittaman "Upeat kakut" kirjan sivuilta, mutta koska sattui olemaan valkosuklaalevy, pilkoin sen vielä alkuperäisen taikinan joukkoon. Lopputulos oli aivan tavattoman herkullinen ja muffinssit katoilivat nopeasti jääkaapista.

13.1.2008

Valkosuklaakuorrutteinen mansikkajäädyke

n. 0,7 dl silikonivuoka (tai kaksi tai useampia pieniä annossilikonivuokia)

- n. 90 g valkoista suklaata
- 1 rkl rypsiöljyä
- 2 dl kuohukermaa
- 1 prk (250 g) maitorahkaa
- 250 g mansikoita
- 2 tl vaniljasokeria
- n. ½ ps Fazerin Omar-makeisia

1. Mittaa paloiteltu valkoinen suklaa ja öljy kattilaan, ja sulata vesihauteessa. Sekoita, kun suklaa on sulanut.
2. Voitele silikonivuoka kevyesti öljyllä. Kaada sulanut suklaa vuokaan ja kääntele vuokaa käsissäsi niin, että suklaa vuoraa koko vuoan. Kääntele vuokaa jonkin aikaa, kunnes suklaa alkaa jo hieman jäähtymään, eikä ole enää niin juoksevaa. Kaada sitten mahdollinen ylimääräinen suklaa pois vuoasta ja pane vuoka pakkaseen jähmettymään n. 5 minuutiksi.
3. Pilko omar-karkit pieniksi kuutioiksi (esim. ensin pitkittäin puoliksi, ja siten toiseen suuntaan 4-5 osaan)
4. Survo mansikat sauvasekoittimella. Mansikan paloja saa jäädä joukkoon, aivan tasaiseksi soseeksi mansikoita ei siis tarvi survoa.
5. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon sokerit, rahka ja mansikkasose.
6. Sekoita joukkoon omarkarkin palaset.
7. Kaada seos suklaavurattuun vuokaan, tasoita pinta, ja laita pakkaseen jäätymään yön yli.
8. Ota jäädyke sulamaan vuoan koosta riippuen ½-1 tuntia ennen tarjoamista.
9. Kun olet ottanut jäädykkeen pakkasesta, valele vuoan ulkoreunat ripeästi kuuman, juoksevan veden alla, jotta jäädykkeen irrottaminen helpottuu.
10. Venytä silikonivuoan reunoja varovasti niin, että saat jäädykkeen iroamaan hieman reunoista.
11. Kumoa jäädyke vuokineen tarjoiluastialle, ja irrota vuoka varovasti. Itse sain vuoan parhaiten irti kääntäen vuoan reunoja ympäri vähitellen niin, että loppujen lopuksi koko vuoka oli nurinpäin.
12. Jäädyke on parhainta hieman pehmeänä, niin että sitä on helppo leikata.

Muistelin tässä joulun aikaan useiden vuosien takaista jouluaattoillallisen jälkiruokaa, mutta kukaan perheenjäsen ei enää muistanut kyseistä Omar-karkkeja ja mansikkaa sisältävän jäädykkeen reseptiä, hyvä kun muistivat edes koko jäädykettä. Selaisin netistä kermaa sisältäviä jäädykkeitä ja huomasin useimpien sisältävän rahkaa. Makumuistini oli samaa mieltä siitä, että rahka olisi hyvinkin voinut olla yksi reseptin ainesosa. Niinpä, kun sain hankittua vihdoin haaveilemani pienet kuviomuotoillun silikonivuoat, päätin, että koetan soveltaa reseptin suhteet päästäni. Teinkin siis hyvin perinteisen mansikkarahkan, johon pilkoin Omar-karkkeja sen kokoisiksi, kuin ne muistin joskus 2000-luvun alkupuolen jäädykkeessä olleen. Rahkaa jäi hieman vähän yli, mutta vain sen verran, että söin ylijäämän helposti suoraan vatkauskulhosta.

Valkosuklaata alkuperäinen jäädyke ei sisältänyt, vaan idean silikonivuoan vuoraamisesta suklaalla löysin viime kesänä Marien ruokablogista. Päätin sitten lisätä senkin ominaisuuden tähän, sillä olin pitkään halunnut kokeilla kyseistä menetelmää. Lopputulos oli aivan tavattoman herkullinen, ja niin pitkälle kuin saatan muistaa, valkosuklaata lukuunottamatta myös hyvin samanlainen kuin tuo jo melkein unohtunut mansikka-omarjäädye. Ilman valkosuklaakuorrutetta jäädykkeen voi siis tehdä helposti vaikka laseihin valmiiksi annosteltuina, mikäli silikonivuokaa ei löydy.

Valkosuklainen mustikkarahkatäytekakku

vuoan halkaisija n. 22 cm


Pohja:
- 200 g valkosuklaata
- 5 keltuaista
- 1 dl sokeria
- 2 dl vehnäjauhoja
- 2 tl leivinjauhetta
- 5 valkuaista

Täyte:
- 2 dl kermaa
- 1 prk (250 g)
- 5 dl mustikoita
- 2 tl vaniljasokeria
- 1,5 tl sokeria
- Sprite-limsaa kostuttamiseen

Kuorrutus:
- 3 dl kermaa
- 2 tl vaniljasokeria
- 1 tl sokeria
- mustikoita
- nonparelleja

Kakkupohja:
1. Pane uuni kuumenemaan 175 C-asteeseen ja voitele ja jauhota halkaisijaltaan noin 22 sentin kakkuvuoka.
2. Sulata valkosuklaa vesihauteessa.
3. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.
4. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää munavaahtoon yhdessä hiukan jäähtyneen suklaan kanssa.
5. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita pieni määrä valkuaisvaahtoa taikinaan, jotta se notkistuu hieman ja kääntele loput valkuaisvaahdosta varovasti taikinan joukkoon.
6. Kumoa taikina vuokaan ja paista kakkua noin 35 minuuttia 175 C-asteessa, kunnes sen keskelle työnnettyyn tulitikkuun ei tartu enää taikinaa. Jos kakun pinta tuntuu tummuvan paiston aikana liikaa, peitä kakku kevyesti foliolla.

Täyte:
1. Anna kakun jäähtyä kunnolla. Leikkaa se sitteen kolmeen osaan.
2. Survo mustikat soseeksi sauvasekoittimella. Ota noin ½ dl mustikkasoseesta talteen kuorruttamista varten.
3. Vaahdota kerma, sekoita siihen rahka ja sokerit. Lisää sitten joukkoon mustikkasose ja sekoita tasaiseksi rahkaksi.
4. Täytä kakku kostuttamalla spritella ja täyttämällä mustikkarahkalla. Pinoa kerrokset tasaisesti ja siivoa mahdolliset yli pursunneet rahkat kakun sivulta.
5. Kakku on hyvä täyttää vaikka jo vuorokautta ennen tarjoamista, joten mikäli säilytät sen yön yli jääkaapissa, suojaa se kelmulla tai pidä kakkukuvun alla.

Kuorruttaminen:
1. Vaahdota kerma, mausta sokereilla ja värjää noin 1/3 täytteestä jääneellä mustikkasoseella. Laita loppu kermavaahto jääkaappiin odottamaan!
2. Levitä värjätty kermavaahto kakun päälle. Voit pursottaa sillä myös koristeita kakun pinnalle.
3. Pursota valkoista kermavaahtoa kakun reunoille. Voit myös koristella sillä kakun pintaa.
4. Viimeistele nonparelleilla tai muilla haluamillasi koristeilla.

Olin päättänyt tehdä syntymäpäivilleni valkosuklaata ja mustikkaa sisältävän kakun. Koska en halunnut ihan äklömakeaa kakkua, päätin täyttää kakun mustikkarahkalla. Pohjan ohjeen löysin Maku-lehden arkistosta. Aluksi taikinaa näytti olevan vuoan kokoo nähden kamalan vähän, mutta kakku kohosi komeasti uunissa. Loppupuolella paistoa peitin kakun kevyesti foliolla, ettei pinnasta tulisi liian tumma. Lopputulos oli makoisa, vaikka loppujen lopuksi olisin tosin kaivannut suurena suklaan ystävänä ehkä myös täytteen sekaan tai kuorrutteeseen valkosuklaata. Seuraavalla kerralla kokeilen sitten sitä. Kuorrutteella ei kauheasti ylpeillä - itselläni vaalea kermavaahto ehti seisomaan pöydällä turhan kauan, ennen kuin tajusin, että se olisi kannattanut laittaa jääkaappiin odottamaan vuoroaan. Ensi kerralla tajuan ehkä sitten senkin, ja kuorrutteesta tulee hieman kauniimpi.

Pinaatti-raejuustolasagne

n. 5-6 annosta


- 9-12 kpl lasagnelevyjä

Tomaattitäyte:
- 1 iso sipuli
- ½ rkl öljyä
- 1 tölkki (n. 500 g) yrttimaustettua tomaattimurskaa
- 2,5 dl kevytmaitoa
- 1 tl juoksevaa hunajaa

Pinaattitäyte:
- 2 ps pakastepinaattia (yht. n. 300 g)
- 3/4 dl kevytmaitoa
- ½ tl suolaa
- ½ tl mustapippuria

- 500 g raejuustoa
- 150 g juustoraastetta


1. Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia öljyssä pannulla pari minuuttia. Sekoita joukkoon tomaattimurska, maito ja hunaja.
2. Kaada pinaatit ja paito kattilaan, anna pinaatin sulaa. Mausta suolalla ja pippurilla.
3. Levitä voidellun lasagnevuoan pohjalle ensin kerros tomaattitäytettä, pinaattitäytettä, raejuustoa ja lopuksi hieman juustoraastetta. Asettele päälle lasagnelevyjä. Levitä lasagnelevyille uusi kerros kastikkeita, raejuustoa ja juustoraastetta. Jatka näin, kunnes lasagnelevyt on käytetty.
4. Jätä päällimmäiseksi kastikekerrokset, raejuusto ja juustoraaste.
5. Paista 200 C-asteessa noin 35 minuuttia.
6. Anna vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoamista.

Tämä on ihanan mehevä lasagne, jonka reseptin löysin joskus viime vuoden puolella yhdestä K-kaupan mainoslehtisestä. On tullut tehtyä jo useamman kerran. Vähensin hieman maidon määrää noissa kastikkeissa, sillä ensimmäisellä tekokerralla lasagne oli omaan makuuni turhan kosteaa. Mikäli ei satu omistamaan varsinaista lasagnevuokaa, käy tavanomainen suorakulmion mallinen leipävuoka tähän tarkoitukseen mainiosti.