Pinaatti-raejuustocannellonit

17 kpl


- 1 sipuli
- 400 g jauhelihaa
- 150 g pakastepinaattia
- 1 prk raejuustoa
- musta- ja valkopippuria
- oreganoa, basilikaa ja yrttejä maun mukaan
- ripaus muskottipähkinää
- 2 tl suolaa
- 17 cannelloni-putkea
- 1/2 dl Polar-juustoraastetta
- öljyä vuoan voitelemiseen

Kastike:
- 1 prk yrttistä tomaattimurskaa
- 1 dl Polar -juustoraastetta
- n. 1 dl ruokakermaa

- pinnalle Polar-juustoraastetta

1. Kuullota silputtu sipuli ja jauheliha pannulla.
2. Lisää joukkoon sulatettu pakastepinaatti ja kuumenna kunnes pinaatin neste on suurimmaksi osaksi haihtunut.
3. Nosta pannu levyltä ja lisää joukkoon mausteet sekä raejuusto.
4. Voitele uunivuoka kevyesti öljyllä.
5. Täytä cannellonit teelusikkaa apuna käyttäen täytteellä ja asettele makuulleen vierekkäin vuokaan.
6. Valmista kastike sekoittamalla tomaattimurska, kerma ja juustoraaste.
7. Kaada kastike cannellonien päälle tasaisesti niin, että pastaputket peittyvät ja ripottele pinnalle juustoraastetta.
8. Paista n. 220 asteessa 20-30 minuuttia.


Ruokaa on tullut tehtyä, vaikka "luomukset" eivät aina olekaan ehtineet Ruokakomeroon asti. Syy on yleensä se, että minulla ei ole ollut työkiireiden lomassa aikaa päivitellä uusia reseptejä, niiden kuvat on jäänyt ottamatta tai resepti unohtunut kaikessa huiskeessa. Kiireessä olen myös pääasiassa tehnyt samoja vanhoja hyväksi havaittuja suosikkejani, jotka täältä jo kertaalleen löytyvät.

Nyt syksyn mittaan olemme poikaystäväni kanssa kuitenkin innostuneet kokeilemaan välillä vähän uusia reseptejä periaatteella, että nyt tehdään jotain, mitä ei ennen olla tehty. Pastan ystävänä on tavallaan huvittavaa huomata, että sellainen pastasortti kun cannellonit on jäänyt autuaan unholaan ja testaamatta. Niinpä hyökkäsimme eräänä iltana cannellonien kimppuun. Sopivaa täytettä ei kuitenkaan tuntunut ihan ensimmäisillä googletuksilla löytyvän. Suuressa osassa oli bolognesemainen jauheliha-tomaattitäyte, ja se tuntui aivan liian tylsältä. Halusin joukkoon jotakin vihreää ja niinpä päädyin soveltamaan rakastamani raejuusto-pinaattilasagnen täytettä cannellonien maustajaksi. Kokeilu onnistui yli odotusten, ja cannellonien helppouskin yllätti esimerkiksi lasagneen verrattuna, kun ei tarvinnut valmistaa välillä vaivalloistakin juustokastiketta. Ja kasvisruokailijat voivat korvata jauhelihan kätevästi soijarouheella. Suosittelen!

Raparperimuffinssit mansikkasydämmellä

n. 12 isoa muffinssia



- 200 g margariinia
- 2,5 dl sokeria
- 3 munaa
- 2,5 dl vehnäjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 dl Elovena Hetki -Mansikka-herukka-puurohiutaleita (1 pss)
- 0,25 dl vettä
- 80 g raparperia
- n. 10 (pakaste)mansikkaa

- paperisia muffinssivuoksi
- tarjoiluun: vaniljajäätelöä


1. Sekoita margariini ja sokeri vaahdoksi.
2. Lisää joukkoon munat yksitellen
3. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja puurohiutaleet, ja lisää seos taikinaan vuorotellen veden kanssa.
4. Sekoita taikinaan pieniksi kuutioiksi pilkotut pestyt ja kuoritut raparperit.
5. Soseuta mansikat sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.
6. Annostele taikinaa paperisiin muffinssivuokiin puoleen väliin. Lisää sitten hieman mansikkasosetta keskelle muffinssia, ja lusikoi päälle taikinaa siten, että mansikkasose jää muffinssin keskelle ja vuoka on lähes täynnä.
7. Paista n. 180 asteessa 20-30 min uunista riippuen.
8. Tarjoa hieman jäähtyneinä vaniljajääteön kanssa.

Vinkki! Laita muffinit paistumaan paperivuoissaan metalliseen muffinssivuokaan, niin ne nousevat kauniimmin ja paperinen vuoka säilyttää muotonsa, vaikka muffinssivuoassa olisi paljonkin taikinaa.


Ensimmäinen Suomen kesä pitkästä aikaa. Ulkomailla vietetyt kesät ovat olleet unohtumattomia ja ikimuistoisia, mutta tänä vuonna on taas vuorostaan suomifiilistelyn vuoro. Suomen kesään kuuluu olennaisena osana tiettyjä makuja, joista omasta mielestäni paras ja kesäisin on ehdottomasti mansikan ja raparperin yhdistelmä kruunattuna vaniljajäätelöllä. Yksin asuvana on turha alkaa tehdä hankalaa piirakkaa, ja koska olen hamunnut Japanista ja Ruotsista kaapit täyteen ihania kuviollisia muffinssivuokia, joten päädyin herkutteluhetki mielessäni perustellusti muffinsseihin.

Raparperi maistui ihanasti, ja peloistani huolimatta mansikkasosekin pysyi kauniisti muffinssien keskellä, eikä taikinasta tullut ollenkaan liian kosteaa, vaan se pysyi kauniin kuohkeana ja paistui kauniin kultaiseksi. Raparperin kirpeähköä makua täydentänyt mansikkasydän muffinssin keskellä oli nappiosuma. Koska raparperien sisältämä oksaalihappo sitoo kalsiumia, on raparperin kanssa on hyvä nauttia maitotuotteita. Lämpimät muffinssit on siis pakko tarjota vaniljajäätelön kera. ;)