Välimeren piiras

uunipellillinen, n. 16 isoa palaa


Pohja:

- 250 g margariinia
- 4½ dl vehnäjauhoja
- ½ tl suolaa
- 2 rkl kylmää vettä

Täyte:

- 300 g pakastepinattia
- 1 iso sipuli
- 2 rkl kasviöljyä
- 1 tl suolaa
- ½-1 tl mustapippuria
- ½ tl muskottipähkinäjahetta
- 2 luomukananmunaa
- 2 dl kermaa
- 200 g Philadelphia-juustoa (tai muuta vastaavaa)
- 12 kirsikkatomaattia tai pari, kolme tavallista tomaattia
- 200 g fetajuustokuutioita
- pieni kourallinen pinjansiemeniä tms.
- hieman unikon siemeniä

Taikina:
1. Nypi margariini, jauhot ja suola tasaiseksi muruseokseksi.
2. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti.
3. Kääri taikina kelmuun ja anna vetäytyä jääkaapissa n. 30 minuuttia.

Täyte:
1. Sulata pinaatti ja valuta ylimääräinen neste pois.
2. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipuli. Lisää pinaatti ja paista, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut pois.
3. Mausta seos suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä.
Muistathan olla tarkka muskottipähkinän annostelun kanssa!
4. Vatkaa kananmunat, kerma ja Philadelphia-juusto tasaiseksi seokseksi.
5. Halkaise kirsikkatomaatit ja valuta fetajuustokuutiot.
6. Ota taikina jääkaapista ja anna lämmetä hetken. Kauli leivinpaperin pällä uunipellin kokoiseksi levyksi ja aseta sitten taikina levinpapereineen pellille.
7. Levitä pinaatti-sipuliseos pohjalle, ripottele päälle tomaatinpuolikkaat ja juustokuutiot, ja kaada lopuksi kerma-muna-juusto-seos piiraan päälle. Viimeistele pinta siemenillä.
8. Kypsennä uunin alaosassa 200 C-asteeseen esilämmitetyssä uunissa n. 40 minuutin ajan.
9. Leikkaa piiras paloiksi hyvin jäähtyneenä. Lämmitä piiraat juuri ennen tarjoilua mikrossa tai foliolla peitettynä uunissa 100 asteessa.


Löysin mainionoloisen piirasreseptin lueskellessani kesällä Brysselissä serkkuni Vauva-lehden numeroa 5/2008. Kyseisessä piirakan reseptissä oli kuitenkin omaan makuuni aivan liikaa kerma-munaseosta, kaksinkertainen määrä tähän nähden. Korvasin osan kerma-munaseoksesta tuorejuustolla, ja se oli ihan nappivalinta. Vaikken edes ole mikään hirveä fetan ja pinaatin ystävä, tämä yhdistelmä tomaatin kanssa on niin onnistunut, että tämä piiras rymisti suoraa piirakkalistani kärkeen. Suosittelen todellakin kokeilemaan. Mainio vaihtoehto illalliseksi salaatin kanssa, tai vaikkapa suolaiseksi tarjoiltavaksi isompiinkin illanistujaisiin. Tiedän nyt, mitä tarjoan tammikuussa vieraille syntymäpäivilläni. ;)

Croque Hawaii - Lämpimät leivät

8 leipää


- 8 palaa moniviljapaahtoleipää
- ketsuppia
- mustapippuria
- sipulijauhetta
- oreganoa, timjamia, basilikaa (tai pizzamaustetta)
- paprikajauhetta
- chilijauhetta
- 1 purkki tonnikalaa ( tai n. 200 g luomukinkkua)
- 1 purkki ananaspaloja
- juustoraastetta

1. Levitä paahtoleivänpaloille ketsuppia, ja ripottele sen jälkeen kutakin maustetta chiliä lukuun ottamasta tasaisesti ja runsaalla kädellä leivän päälle. Käytä chiliä makusi mukaan, aivan pieni ripaus yleensä riittää.
2. Jaa tonnikala purkin sisältö leipien päälle.
3. Valuta ananaspalat mehusta ja asettele paloja leipien päälle.
4. Raasta juusto, ja ripottele sitä sopivasti leivän pinnalle.
5. Paista esilämmitetyssä uunissa 200 C-asteessa n. 10 minuuttia, tai kunnes juusto on sulanut ja pinta saanut hieman väriä.
6. Tarjoile heti, esimerkiksi vihreän salaatin kanssa.


Pidän lämpimistä voileivistä. Ne ovat simppeleitä, ja niitä on helppo varioida ruokakomeron ja sen hetkisten mieltymysten mukaan. Ranskassa käydessäni jokaisen brasserien ruokalistalta löytyi Croque Monsieurin, eli lämpimien kinkku-juustoleipien lisäksi Croque Hawaii, eli ananaksella höystetty kinkkujuustoleipä. Ranskan muistojen hiipuessa kesän mentyä, halusin sitten tehdä omat Croque Hawaiit kotona. Koska tällä hetkellä Suomessa ei voi kuitenkaan tietää suomalaista sikaa ostaessaan, onko se geenimuunnellulla rehulla ruokittua vai ei – ulkomaisesta puhumattakaan – olen pyrkinyt välttämään sian lihan käyttöä kaikessa ruokailussani. Koska en ole mikään maailman suurin lihanystävä, voin helposti skipata koko possun, ja niin kävi sitten tässäkin. Jos haluaa kuitenkin käyttää autenttiseen reseptiin kuuluvaa kinkkua, kannattaa etsiä luomuvaihtoehtoa, niissä ei tällä hetkellä ole gmo-riskiä. Tietenkin jokainen, joka haluaa olla geenimuunnellun ruoan testikäyttäjä, voi vapaasti syödä myös tavallisia suomalaisten lihanjalostajien sianlihatuotteita.

Pätkiskakku

halkaisijaltaan n. 22 cm irtopohjavuoka


Taikina:
- 5 dl vehnäjauhoja
- 3 dl sokeria
- 2 tl vaniljasokeria
- 1 rkl leivinjauhetta
- 4 rkl kaakaota
- 150 g margariinia
- 2 dl maustamatonta jogurttia
- 4 pätkistä
- 3 munaa

1. Sekoita kuivat aineet keskenään.
2. Sulata rasva, ja sulata ja sekoita siihen pilkotut pätkikset.
3. Lisää rasvan sekaan jugurtti ja munat hyvin vatkaten. Sekoita lopuksi joukkoon kuivat aineet.
4. Paista voidellussa irtopohjavuoassa 170 C-asteessa n. 45 minuuttia, tai kunnes kakku on sisältä kypsä. Kypsyyttä voi kokeilla helposti työntämällä kakun keskellä varovasti puhtaan sukkapuikon, pitkän cocktailtikun tai spaghetinpätkän. Mikäli taikina ei tartu kiinni kokeilutikkuun, kakku on kypsä.

Kuorrute:
- 100 g margariinia
- 170 g suklaata
- 1 pätkis
- koristeluun esim. mantelilastuja, nonparelleja, suklaarouhetta, tms...

5. Valmista kuorrute, kun kakku on täysin jäähtynyt. Sulata margariini ja pilkotut suklaa ja pätkis vesihauteessa.
6. Sekoittele varovasti, kunnes massa on aivan juoksevaa.
7. Kaada kuorrute kakun päälle, ja sivele sitä myös reunoille. Koska kuorrute on hyvin valuvaa, reunoihin kannattaa panostaa, ja nostella valuvaa kuorrutetta yhä uudelleen ylemmäksi, kunnes se alkaa jähmettyä.
8. Koristele haluamallasi tavalla. Tässä käytin nyrkissä hieman murskattuja mantelilastuja.


Ihana suklaakakku, jonka maussa on vivahdus piparminttua pätkiksen tapaan. En tajua, miten en ole aiemmin laittanut tätä perheemme kestosuosikiksi muodostunutta helppoa, ihanan suklaista ja mehevää kakkureseptiä tänne blogiini. Sain reseptin muutamia vuosia sitten ystävältäni, ja siitä lähtien se on ollut tosiaankin kovassa käytössä, maistunut jopa eräälle toiselle ystävälleni, joka ei tavallisesti edes pidä minttusuklaan mausta. Muihin suklaakakkuihin nähden merkittävin ero lienee jogurtti, joka tekee kakusta erityisen mehevän. Suosittelen kokeilemaan, ja keksimään omia variaatioita - pätkishän ei toki ole ainut tapa tuoda tähän kakkuun omintakeista makua.

Vihreäteemuffinssit

n. 6 isoa muffinssia


- 60 g margariinia
- 85 g sokeria
- 1 muna
- 150 g jauhoa
- ½ rkl leivinjauhetta
- 1 reilu tl maccha-jauhetta (vihreäteepulveria)
- hieman suolaa
- 60 ml maitoa
(- 70 g valkoista suklaata)
(- 70 g tummaa suklaata)

1. Vaahdota margariini ja sokeri.
2. Lisää joukkoon muna ja sekoita kuohkeaksi.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
4. Pilko suklaat karkeaksi rouheeksi ja sekoita taikinan joukkoon. Suklaat voi jättää halutessaan pois.
5. Annostele 6 isoon muffinssivuokaan ja paista 180 C-asteessa n. 15 minuuttia.


Olen pitkään halunnut testata vihreän teen käyttöä leivonnaisissa, ja siihen tuli hyvä tilaisuus, kun kävin Pohjanmaalla tapaamassa japanilaista ystävääni Junkoa, joka asuu tällä hetkellä perheeni luona. Teimme yhdessä japaniläistyylisiä macchalla, eli vihreäteepulverilla maustettuja muffinsseja, jotka olivat aivan ihastuttavia sekä maultaan että ulkomuodoltaan. Maccha-jauhe värjää taikinan kauniin vihreäksi, ja sitä voidaankin käyttää melkeinpä mihin tahansa vaaleaan taikinaan antamaan leivonnaiselle vihreää väriä luonnollisesti, ilman pelottavia E-koodeja. Pienellä määrällä voi värjätä helposti myös kermavaahtoa, ilman että maku muuttuu aivan tavattomasti. Macchaa käyetään japanissa teen valmistukseen esimerkiksi teeseremoniassa, joten se on ns. hieman parempilaatuista teetä. Hankin oman pikkuruisen macchapurnukkani kalliilla reilun 8 euron hinnalla Tokyokanista Helsingistä. En tiedä, saisiko sitä jostain muualta edullisemmin, mutta kiireessä ei ollut varaa suorittaa etsintöjä. Maccha on kuitenkin riittoisaa, joten voin tehdä sillä vielä monenmoisia kokeiluja.

Kermainen savulohipasta

noin neljä annosta

- pastaa neljälle hengelle pastapussin keitto-ohjeen mukaisesti
- 1 sipuli
- 1 valkosipulinkynsi
- oliiviöljyä
- 2 dl kermaa
- 1 rkl maizenaa
- vettä
-1 tl paprikajauhetta
- ripaus currya ja kurkumaa
- mustapippuria
- n. 1 tl suolaa
- n. 200 g savulohifilettä

1. Laita vesi kiehumaan pastaa varten kattilaan. Laita pastat kiehumaan suolalla maustettuun veteen pussin ohjeistuksen mukaiseksi ajaksi.
2. Pilko sipuli pieneksi, purista valkosipuli ja kuullota sipuleita kasarissa tilkassa oliiviöljyä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä.
3. Lisää joukkoon kerma ja keitä pienellä lämmöllä. Sekoita kermaa, kunnes se kiehahtaa.
4. Sekoita maizena oikein hyvin pieneen määrään vettä ja kaada sitten vesi-maizenaseos kerman joukkoon. Sekoita tasaisesti, kunnes kastike sakenee. Kastikkeeseen voi tässä vaiheessa lisätä hieman vettä, jotta paksuus on juuri itselle sopivaa.
5. Mausta kastike, ja tarkista suolaisuus. Lisää sitten joukkoon suupalan kokoiseksi pilkotut savulohen palat. Keitä vielä miedolla lämmöllä, kunnes kalatkin ovat lämmenneet. Vältä liiallista sekoittamista.
6. Valuta pasta ja sekoita sen joukkoon kastike.
7. Nauti salaatin kera!

Ihanan tuhti ja maukas kermainen kalapasta valmistuu nopeasti ja helposti. Kalaruoat eivät toki koskaan ole sieltä halvimmasta päästä, sillä pienikin savukalafilee voi maksaa viitisen euroa. Se on opiskelijan kukkarossa iso lovi. Kala on kuitenkin terveellistä, ja täytyyhän joskus saada herkutella. Käytin pastana tässä ruoassa Torinon vehnänalkiopastaa, jossa on lisäksi kalsiumia ja vitamiineja, sekä tietenkin enemmän kuitua verrattuna tavalliseen vaaleaan pastaan. Tällä ruoalla lähtee todellakin nälkä, ja annoksen kruunaa vieläpä aivan ihana savukalan tuoksu.

Bolognalainen lasagne

n. 2,5 litran lasagnevuoka


Jauhelihakastike:
- 2 rkl extra virgin oliivi öljyä
- 30 g voita
- 1 pieneksi pilkottu sipuli
- 1 punainen paprika
- 1 rkl silputtua persiljaa
- 1 pieneksi pilkottu porkkana
- n. 500 g jauhelihaa
- 1 dl maitoa
- 1/4 tl suolaa
- mustapippuria
- ripaus muskottipähkinäjauhetta
- 400 g tomaattimurskaa
- 1 dl kuohukermaa

Neljän juuston kastike:
- 5,5 dl maitoa
- 45 g voita
- 2 rkl vehnäjauhoja
- 1/4 rkl suolaa
- valkopippuria
- n. 200 g juustoja (parmesaania, mozzarellaa, edamia, cheddaria kutakin n. 45 g)

Lasagnea varten:
- pinnalle n. 150 g juustoa (mozzarella, gouda, edam tms.)
- n. 500 g pinaattilasagnelevyjä


Jauhelihakastike:
1. Sulata voi ja öljy pannulla ja sekoita.
2. Kuori ja pilko sipuli ja porkkana, pilko paprika ja silppua prsilja. Kuullota kaikkia pehmeiksi rasvaseoksessa n. 12 minuuttia pienellä lämmöllä. Älä ruskista.
3. Lisää jauheliha ja kypsennä.
4. Lisää joukkoon maito, suola, muskottipähkinä ja tomaattimurska ja hauduta sen aikaa, kun juustokastike valmistuu, tai noin puolesta tunnista tuntiin.
5. Ota kastike lopuksi liedeltä ja lisää joukkoon kerma ja pippuri.

Juustokastike:
1. Lämmitä maito esim. mikrossa.
2. Sulata voi ja vatkaa joukkoon jauhot. Kuumenna miedolla lämmöllä pari mnuuttia.
3. Lisää hitaasti lämmin maito koko ajan sekoittaen.
4. Anna kiehua suuremmalla lämmöllä viitisen minuuttia, tai kunnes kastike hieman sakenee. Sekoita jatkuvasti. Lisää sitten suola ja pippuri.
5. Käännä lämpö matalaksi ja lisää sekaan juustot parmesaania lukuun ottamatta. Sekoita ja keitä vielä parin minuutin ajan, kunnes juustot ovat sulaneet täysin.
6. Lisää viimeisenä parmesaani ja anna sen sulaa.

Lasagne:
1. Laita lasagnevuoan pohjalle kerros bolognalaista jauhelihakastiketta.
2. Lado sitten ensimmäinen kerros lasagnelevyjä. Älä asettele levyjä niin että ne menevät päällekäin. Levitä seuraavaksi kerros bolognalaista kastiketta ja sen päälle juustokastiketta. Jatka näin, kunnes kaikki aineet on käytetty.
3. Laita päälimmäiseksi juustokastiketta ja ripottele pinnalle juustoa.
4. Paista lasagnea 180 asteeessa n. 45 minuuttia.
5. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen tarjoilua.


Brysselissä aupairina ollessani selaisin perheen keittokirjoja, joiden joukosta suosikikseni nousi erityisesti Julia della Crocen 'Maailman paras pasta' -kirja. Laaja, upein kuvin kuvitettu kirja innosti kovasti kokkaamaan. Ajattelin jopa intoutua tekemään joskus kotona tuorepastaa!

Ehdin kokeilla jo bolognalaista lasagnea. Molempia kastikkeita, sekä jauhelihakastiketta että neljän juuston kastiketta voi mainiosti käyttää ihan pelkästäänkin pastakastikkeina. Jauhelihakastike on siitä mukava, että sitä voi keitellä pidemmänkin aikaa, jopa reilun tunnin halutessaan, mutta toisaalta kiireisempi voi ottaa sen liedeltä melko lyhyenkin keittämisen jälkeen. Toki mausta tietää, kuinka kauan kastiketta on jaksettu kiehutella. Juustokastikkeen voi tehdä pelkästään vaikka yhdelläkin juustolaadulla ja periaatteessa käyttää mitä tahansa haluamiaan juustoja. Kirjan suosittelemista juustoista omaan makuuni sopivat parhaiten mozzarella, parmesaani, edam ja cheddar. Mainioita vaihtoehtoja ovat myös emmental ja gouda, joista etenkin jälkimmäiseen olen Brysselissä ihastunut aivan valtavasti. Toivon, että nuorta goudajuustoa löytyy myös suomalaisista marketeista kohtuuhintaan. Brysselin huokeita ruokahintoja on Suomessa turha odotella, mutta joskus olisi silti kiva herkutella goudalla.

Omenahyve

5-6 annosta


- n. 6 isoa melko hapanta omenaa (esim. Jonagold)
- 150 g margariinia tai voita
- 7,5 dl kaurahiutaleita
- 1,5-2 dl sokeria
- 1 rkl kanelia

1. Kuori ja kuutioi omenat.
2. Sulata voi ja sekoita siihen kaurahiutaleet, sokeri ja kaneli.
3. Kaada puolet omenoista uunivuokaan ja lusikoi päälle hieman kaurahiutaleseosta.
4. Lisää loput omenat ja kaada sitten loppu kaurahiutaleseos omenoiden päälle ja tasoita pinta.
5. Paista hyvettä uunin keskiosassa 175 asteessa n. 45-60 minuuttia.
6. Nauti vaniljajäätelön kanssa!

Ihanan makea, perinteinen suomalainen jälkiruoka, jota en ollut pitkään aikaan syönyt. Kun lupasin Brysselissä tehdä jotain jälkiruokaa serkkuni perheelle, tuli sitten mieleen omenahyve. Sopivan reseptin reissussa ollessani löysin täältä. Kardemumma ja manteli sopisivat hyväksi kyytipojaksi kaurahiutaleseokseen. Taidanpa kokeilla heti palattuani takaisin Suomeen syksyllä, jolloin kotimaiset ihanan kirpeät omenat ovat parhaimmillaan.