Ruokakomero löytyy nykyisin osoitteesta Riisa.net

Tiedoksi kaikille Ruokakomeron lukijoille:
Tämän blogin reseptit löytyvät tästä lähtien osoitteesta Riisa.net.
En lisäile uusia reseptejä enää tänne bloggerin puolelle, mutta toki niitä voi edellee lukea täälläkin. Kaikki vanhat ja tulevat uudet reseptit löytyvät siis Riisa.net-blogistani, jossa on ruoka-osion lisäksi kirjoituksia myös muista aiheista - sisustusta, suunnittelutöitäni, designia, matkailua jne.

Tervetuloa lukemaan uutta Riisa.net:iä!

Pastaa savulohi-kermakastikkeessa

n. 4 annosta


- n. 400 g pastaa, esim. penneä, pennetteä tai strozzapretejä
- 1 ruukku basilikaa
- 1 ruukku ruohosipulia
- 1 tl kuivattua oreganoa
- 1 rkl voita
- 2,5 dl kermaa
- 2 rkl sitruunamehua
- 400 g savulohta
- 1 tl suolaa
- rouhittua mustapippuria

1. Kypsennä pasta runsaassa suolalla maustetussa vedessä pakkauken ohjeen mukaan.
2. Irrota basilikan lehdet kasvin varsista, huuhtele ja silppua pieneksi. Saksi huuhdeltu ruohosipulinippu pieneksi silpuksi. Säästä muutama basilikanlehti ja hiukan ruohosipulisilppua koristeeksi.
3. Sulata voi pannulla ja hauduta hienonnettuja yrttejä siinä hetki. Lisää joukkoon kerma ja sitruunanmehu ja anna kiehua viitisen minuuttia.
4. Leikkaa savulohi (mieluiten lämminsavulohi) suupaloiksi ja lisää kastikkeeseen. Anna kalapalojen lämmetä hetken aikaa kastikkeessa. Mausta suolalla ja pippurilla.
5. Valuta pastasta vesi ja sekoita sitten pasta ja kastike kattilassa. Annostele lautasille ja koristele yrteillä.


Tämä resepti on imitoitu lähes täysin, pienillä omilla huomautuksilla höystettynä Otavan julkaisemasta Pastat-reseptikirjasta, jonka löysin tammikuussa Suomalaisen Kirjakaupan alesta. Kirjaa selailtuani alelappu kirjan kannessa alkoi tuntua häväistykseltä, sillä opus on täynnä huumaavan herkullisia reseptejä, joita en malta odottaa päästä kokeilemaan.

Savulohi yhdessä valitsemieni yritten, basilikan, oreganon ja ruohosipulin kanssa toimi aivan ihanasti ja vaikka kastiketta valmistellessani kuvittelin, että sitä ei olisi riittävästi keittämälleni suurelle pastamäärälle, se oli lopulta rakenteeltaan ja maultaan juusi sopivaa noinkin ison pasta-annoksen maustajaksi.

Pastaa Rucola-tuorejuustokastikkeessa

n. 4 annosta

- n. 5-6 kourallista rucolan lehtiä
- 1 tl suolaa
- 2 tl valkosipulijauhetta tai 1 pieni valkosipulin kynsi
- 30 g pinjansiemeniä
- 1 dl maitoa
- 3-4 isoa ruokalusikallista Creme bonjour valkosipuli-tuorejuustoa
- 1 tl oreganoa
- 1 tl basilikaa
- mustapippuria
- muutama rucolan lehti koristeluun

- tagliatelle-pastaa

1. Paahda pinjansiemenet kevyesti pannulla.
2. Laita rucolan lehdet, suola, valkosipulijauhe ja pinjansiemenet tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi massaksi.
3. Kaada maito kattilaan ja sekoita vispilällä joukkoon tuorejuusto. Kuumenna seosta miedolla lämmöllä, kunnes se alkaa kiehua. Mausta kuivatulla oreganolla, basilikalla ja mustapippurilla. Sekoita joukkoon rucola-pinjansiemenseos ja keitä vielä hetken aikaa, kunnes kastikkeen koostumus on sopiva.
4. Tarjoa kastike tagliatelle-pastan kanssa ja koristele muutamalla rucolan lehdellä.


Minulla oli pizza-illan jälkeen jääkaapissa kunnon kimppu rucolaa, joten johonkinhan se oli käytettävä. Mielessäni oli kermainen yrttikastike, mutta koska minulla ei ollut kermaa, päädyin tekemään kastikkeen maidosta ja tuorejuustosta. Peston ystävänä päädyin sekoittamaan rucolan yhdessä pinjansiementen kanssa ja lisäämään sen tuorejuustokastikkeeseen. Olisin käyttänyt valkosipulia, jos sitä olisi ollut, mutta tällä kertaa jouduin tyytymään kuivattuun valkosipulijauheeseen. Yhtä kaikki, kokeilusta tuli yllättävän mainio, joten päätin ikuistaa sen tänne jos tekee mieli jatkossakin rucola-pastaa. :)

Paras pesto

n. 450g:n purkillinen


- 2 ruukkua basilikaa
- 25 g pinjan siemeniä
- 2 valkosipulinkynttä
- 1 tl suolaa
- 50 g vastaraastettua parmesaania
- n. 150 ml extra virgin oliiviöljyä

1. Huuhtele basilikat ja nypi lehdet kulhoon. Laita sivuun.
2. Paahda pinjansiemeniä paistinpannulla pari minuuttia, kunnes ne saava aivan hitusen väriä.
3. Kuori ja pilko valkosipuli pieneksi.
4. Raasta parmesaani.
5. Hiero valkosipuli tahnaksi suolan kanssa morttelissa. Lisää joukkoon paahdetut pinjansiemenet ja huhmaroi, kunnes seos on tasaista. Huhmaroi sitten joukkoon kaikki basilika muutama lehti kerrallaan. (Kun seos on tasaista, voit tarvittaessa pakastaa pestopohjan ja jatkaa valmistusta myöhemmin.)
6. Lisää joukkoon parmesaani ja sekoita tasaiseksi huhmareella.
7. Lisää lopuksi mortteliin ohuena nauhana pikkuhiljaa oliiviöljy. Öliiviöljyn määrä riippuu siitä, miten notkeaa tai paksua pestoa haluat. Hieman reilu 1 desilitra on kuitenkin yleensä sopiva määrä.
8. Säilö pesto puhtaaseen, kuivaan, tiiviisti suljettavaan purkkiin. Parhaita ovat ilmatiiviit purkit, mutta esimerkiksi puhtaat pilttipurkit tai hillopurkitkin käyvät parmman puutteessa. Siirrä pesto astiaan ja valuta lopuksi ohuena nauhana hieman oliiviöljyä peston pinnalle. Pinnalla oleva oliiviöljy parantaa peston säilyvyyttä.
9. Nauti pastan kanssa, sekoita perunamuusiin, lisää mausteeksi pizzaan tai sivele vaikka patongin palalle. Pesto säilyy jääkaapissa reilun viikon.

Huom! Voit valmistaa peston kiireessä myös tehosekoittimessa, joskin koostumus ei ole tällöin niin samettinen kuin morttelissa tehtäessä. Mikäli käytät tehosekoitinta, laita kaikki ainekset koneeseen yhtäaikaa ja sekoita kunnes seos on tasaista.


Pesto on intohimoni. Se on paras kastike, mitä tiedän, sillä sitä voi käyttää ruoanlaitossa vaikka mihin. Kaupan pesto ei kuitenkaan koskaan maistu lähellekään niin hyvältä kuin itse tehty pestokastike – itse asiassa ne tuntuvat usein olevan aivan eri kastikkeita. Niinpä kokeilin vuosia erilaisia reseptejä, mutta pitkään aikaan en osunut ihan nappiin. Milloin pestossa oli liian vähän tai paljon parmesaania, toisinaan pinjansiemenet maistuivat läpi ja joskus valkosipulia oli liikaa. Usein ongelmana oli liian pieni basilikan määrä. Mutta nyt olen vihdoin olen löytänyt sopivan reseptin, joka on mielestäni suosittelemisen arvoinen. Alkuperäinen resepti, jonka basilikan määrää olen vielä hieman säätänyt löytyy täältä.

Pinaatti-raejuustocannellonit

17 kpl


- 1 sipuli
- 400 g jauhelihaa
- 150 g pakastepinaattia
- 1 prk raejuustoa
- musta- ja valkopippuria
- oreganoa, basilikaa ja yrttejä maun mukaan
- ripaus muskottipähkinää
- 2 tl suolaa
- 17 cannelloni-putkea
- 1/2 dl Polar-juustoraastetta
- öljyä vuoan voitelemiseen

Kastike:
- 1 prk yrttistä tomaattimurskaa
- 1 dl Polar -juustoraastetta
- n. 1 dl ruokakermaa

- pinnalle Polar-juustoraastetta

1. Kuullota silputtu sipuli ja jauheliha pannulla.
2. Lisää joukkoon sulatettu pakastepinaatti ja kuumenna kunnes pinaatin neste on suurimmaksi osaksi haihtunut.
3. Nosta pannu levyltä ja lisää joukkoon mausteet sekä raejuusto.
4. Voitele uunivuoka kevyesti öljyllä.
5. Täytä cannellonit teelusikkaa apuna käyttäen täytteellä ja asettele makuulleen vierekkäin vuokaan.
6. Valmista kastike sekoittamalla tomaattimurska, kerma ja juustoraaste.
7. Kaada kastike cannellonien päälle tasaisesti niin, että pastaputket peittyvät ja ripottele pinnalle juustoraastetta.
8. Paista n. 220 asteessa 20-30 minuuttia.


Ruokaa on tullut tehtyä, vaikka "luomukset" eivät aina olekaan ehtineet Ruokakomeroon asti. Syy on yleensä se, että minulla ei ole ollut työkiireiden lomassa aikaa päivitellä uusia reseptejä, niiden kuvat on jäänyt ottamatta tai resepti unohtunut kaikessa huiskeessa. Kiireessä olen myös pääasiassa tehnyt samoja vanhoja hyväksi havaittuja suosikkejani, jotka täältä jo kertaalleen löytyvät.

Nyt syksyn mittaan olemme poikaystäväni kanssa kuitenkin innostuneet kokeilemaan välillä vähän uusia reseptejä periaatteella, että nyt tehdään jotain, mitä ei ennen olla tehty. Pastan ystävänä on tavallaan huvittavaa huomata, että sellainen pastasortti kun cannellonit on jäänyt autuaan unholaan ja testaamatta. Niinpä hyökkäsimme eräänä iltana cannellonien kimppuun. Sopivaa täytettä ei kuitenkaan tuntunut ihan ensimmäisillä googletuksilla löytyvän. Suuressa osassa oli bolognesemainen jauheliha-tomaattitäyte, ja se tuntui aivan liian tylsältä. Halusin joukkoon jotakin vihreää ja niinpä päädyin soveltamaan rakastamani raejuusto-pinaattilasagnen täytettä cannellonien maustajaksi. Kokeilu onnistui yli odotusten, ja cannellonien helppouskin yllätti esimerkiksi lasagneen verrattuna, kun ei tarvinnut valmistaa välillä vaivalloistakin juustokastiketta. Ja kasvisruokailijat voivat korvata jauhelihan kätevästi soijarouheella. Suosittelen!

チーズの塔 - Chiizu no tou - Juustotorni

1 hengen iso annos, tai kaksi pientä alkupala-annosta


Juustopihvit:
- 2 munaa
- n. 1,5 dl vehnäjauhoja
- n. 80 g juustoa kuutioituna
- ripaus mustapippuria
- ripaus suolaa
- n. ruokalusikallinn ruokaöljyä
- öljyä paistamiseen

Täyte:
- Muutama lehti jäävuorisalaattia
- puolikas pieni sipuli
- puolikas pieni paprika
- n. 5 cm pala kurkkua
- n. 80 g tonnikalaa

1. Pese vihannekset ja kuori sipuli. Leikkaa sipulin puolikas renkaiksi. Viipaloi kurkku ja paprika. Revi salaatti sopivan kokoisiksi lehdiksi, jotka on helppo asetella juustopihvien väliin.
2. Sekoita jauhot ja mausteet kananmuniin vispilällä, ja lisää joukkoon kuutioitu juusto ja öljy.
3. Kuullota sipulirenkaat pannulla öljyssä ja laita sivuun odottamaan täyttämistä.
4. Paista taikinasta öljytyllä paistinpannulla yksitellen kolme pihviä: Kaada taikinaa varovasti pannun keskelle, ja muotoile lastalla pyöreäksi ennen kuin taikina hyytyy. Paista miedolla lämmöllä, kunnes pihvin yläpuoli on hyytynyt. Käännä pihvi, ja paista kunnes juusto alkaa sulaa. Siirtele pihviä pannulla, jotta juusto ei tartu pannuun. Kun pihvin pinta on paistunut hieman, nosta lämpötilaa, kääntele pihviä vielä muutama kerta ja paista se kultaisen rapeaksi pinnaltaan.
5. Laita ensimmäinen pihvi lautaselle ja kasaa sen päälle puolet täytteistä. Aseta toinen pihvi täytteiden päälle, lisää loput täytteet ja nosta hatuksi kolmas pihvi.


Minun oli tarkoitus tehdä okonomiyakia, sillä kuvittelin, että jääkaapissani on kaalta. Siinä vaiheessa kun olin alkamassa kokkailemaan, huomasinkin, että eihän minulla mitään kaalta ole, vaan jäävuorisalaattia. Sitten iski yhtäkkiä joku kummallinen idea, ja aloin pilkkomaan vihanneksia ajatuksissani kohoavaa juustomunakastornia varten. Olin aika äimistynyt, sillä olin saanut aikaiseksi puolivahingossa todella kivasti toisiinsa istuvien makujen kokonaisuuden! Miinuspisteitä ainoastaan siitä, että kolmikerroksista komeutta on ehkä hieman vaikea syödä siististi. Kaksikerroksisen tornin syöminen sen sijaan onnistuu oikeinkin helposti, joten kannattanee harkita vähemmän kunnianhimoista tornia, mikäli ruokaa tahtoo tarjota vaikkapa vieraille.

Koska en oikein tiennyt, miksi juuston, kananmunan ja vehnäjauhojen sekoitusta pitäisi kutsua, etenkin kun se on kasattu kolmeen kerrokseen salatti-tonnikalatäytteen kanssa, päätin, että minun on nimettävä se itse. Ensimmäisenä mieleeni tuli Tokyo tower, Japanissa kun asustan, mutta hetken päästä tajusin, että tämähän on selvä kolmikerroksinen pagoda, eli buddhatemppelien yhteydessä oleva torni. :D Niinpä ristin tämän taatusti jatkossakin ruokapöytääni pääsevän herkun Chiizu no touksi (チーズの塔), eli Juustotorniksi.

Seesami-tofupyörykät

n. 15 kappaletta


- n. 300 g tofua
- 1 sipuli
- ½ dl korppujauhoja
- ½ dl vehnäjauhoja
- 2 tl paprikajauhetta
- 1 tl oreganoa
- 1 tl basilikaa
- vajaa 1 tl suolaa
- ½ tl mustapippuria rouhittuna
- reippaasti seesaminsiemeniä (pari desiä)
- oliiviöljyä paistamiseen


1. Valuta tofu liiasta nesteestä, mikäli se on erittäin vetistä. Pilko sipuli mahdollisimman hienoksi silpuksi ja sekoita se tofuun haarukalla.
2. Sekoita joukkoon mausteet, sekä jauhot. Sekoita hyvin. Mikäli haluat oiken tasaisen massan, surauta sauvasekoittimella.
3. Pyörittele massasta pieniä palloja ja pyöräytä ne seesaminsiemenissä. Siirrä suomaan kuumalle paistinpannulle ja paista runsaassa oliiviöljyssä. Mikäli tofu on erittäin pehmeää, voit muotoilla palleroita vielä paistovaiheessa pannulla saadakseis kauniin muodon.
4. Paista aluksi voimakkaammalla teholla, jotta tofu saa muodon, ja käännä liesi sitten hieman pienemmälle teholle, jotta pallerotehtivät kypsyä myös sisältä.
5. Tarjoile esimerkiksi raastesalaatin ja salaatinkastikkeen kanssa. Koristele siemenillä.



Ihkaensimmäinen tofukokeiluni onnistui mainiosti, kiitos Chocochili-kasvisruokablogin, josta hain vähän inspiraatiota. Muuntelin alkuperäistä reseptiä hieman omaan ruokakaappiini sopivaksi lisäten mm. seesaminsiemenet, jotka muuten ovat tutkimusten mukaan hyvää ravintoa muistin ja oppimisen tehostamiseksi.

Pyöryköistäni ei tosin tullut ihan pyöryköitä, vaan pikkuisia pihvimäisiä nappeja, jonka luulen johtuvan siitä, että ostin supermarketista jotakin superpehmeää tofua, jonka muotoileminen palloiksi oli vähän hankalaa. Japanilaisissa ruokakaupoissa kun löytyy tofua niin montaa eri sorttia, että en ole ihan varma mikä sopii parhaiten paistamiseen, ja mikä esimerkiksi paremmin misokeittoon. Joka tapauksessa raastesalaatin kanssa nauttimani pallerot olivat oikein kiva uusi tuttavuus ruokarepertuaariini, joten tämä ei todellakaan jää viimeiseksi tofukokkauksekseni. :)

Cheddar-peruna-maissikeitto

4 annosta


- 3 rkl voita
- 1 sipuli
- 1 rkl vehnäjauhoja
- 9 dl kasvislientä
- 4 isoa perunaa
- 4,5 dl pakastemaissia
- 1,5 dl maitoa
- 3,5 dl cheddarjuustoraastetta
- suolaa, pippuria
(- koristeluun silputtua persiljaa, yrttejä ja cyannepippuria)

1. Hienonna sipuli ja kuullota sitä sulatetussa voissa kattilassa noin viisi minuuttia.
2. Ripottele sipulin joukkoon vehnäjauhot, sekoita ja lisää kasvisliemi. Sekoita, kunnes liemi kiehuu.
3. Kun keitto kiehuu, alenna lämpötilaa hieman ja lisää joukkoon pestyt, kuoritut, pilkotut perunat. Keitä noin 20 minuuttia.
4. Muusaa perunoita hieman haarukalla. Keitosta tulee sakeampaa, mutta joukossa on myös sopivasti sattumia. Lisää sitten joukkoon jäiset pakastemaissit sekä maito. Anna kiehua viitisen minuuttia.
5. Nosta kattila liedeltä ja lisää joukkoon cheddarjuustoraaste, sekä mausteet maun mukaan. Koristele halutessasi tuoreilla yrteillä ja cyannepippurilla.


Kun siskoni ja hänen miehensä Jason olivat kyläilemässä luonani Tokiossa, Jason kokkasi yhtenä päivänä meille tätä herkullista keittoa, joka pääsi kertaheitolla suosikkikeittojeni, ja miksei lempieruokienikin, listan kärkipäähän. Resepti on löytynyt alunperin mainiolta luomu- ja luonnonruokaan keskittyvältä "Wholefoods market"-ruokasivustolta.

Keitto on pehmeää ja täyteläisen ruokaisaa, mutta ei kuitenkaan liian raskasta, vaikka siinä onkin juustoa hyvän kokoinen palanen. Jos joskus joku on väittänyt, että ruoka, joka ei sisällä lihaa, ei ole mistään kotoisin, niin tässä yksi ehdokas kumoamaan nuo ennakkoluulot. Sen kunniaksi päätinkin lisätä blogini kategorioihin kasvisruoat, joiden maailmaan on tarkoitus tutustua enemmän niin perheeni kasvissyöjien, kuin Japaninkin innoittamana. Täällä Japanissa nimittäin olen oppinut pitämään monista sellaisista kasviksista ja juureksista, jotka ennen eivät maistuneet ollenkaan, ja täten myös rajoittivat hieman kokkailuintoani. Nyt haluankin opetella valmistamaan näitä keittiöni uusia raaka-aineita, kuten mm. parsakaalta, parsaa, munakoisoa, kesäkurpitsaa, okraa, papuja, erilaisia sieniä ja oliiveja uusilla, herkullisilla valmistusmenetelmillä. Hyviä kasvisruokalinkkejä otetaan mieluusti vastaan! :) (Huomautus: Kasvisruoasta puhuessani tarkoitan tässä yhteydessä ruokaa, joka ei sisällä lihaa.)

Riisipuuro japanilaisessa riisikeittimessä

3-4 annosta


- 2 dl japanilaista riisiä tai puuroriisiä
- 1,5 dl vettä
- 6 dl täysmaitoa
- suolaa maun mukaan, n. ½ tl

1. Mikäli käytät japanilaista riisiä, pese riisi huolellisesti ennen keittoa. Riisi pestään juoksuttamalla kattilaan vettä, huljuttelemalla riisejä kädellä vedessä, kaatamalla samea vesi pois ja toistamalla nämä vaiheet, kunnes riisinpesuvesi alkaa olla suhteellisen puhdasta.
2. Mittaa japanilaistyyppiseen, moderniin elektroniseen riisikeittimeen riisi, vesi ja suola. Sekoita.
3. Valitse riisikeittimen "keitto"-toiminto tai mahdollisuuden mukaan "puuro"-toiminto, jossa voit määritellä ajan minuutteina. (Riisikeittimien ohjelmat vaihtelevat mallin mukaan, mutta suuressa osassa keittimistä on mahdollista valita keitinaika, tai jopa "puuro"-toiminto, jota kannattanee käyttää, mikäli semmoinen on tarjolla). Määritä ajaksi noin 10 minuuttia, jonka aikana riisi imee suurimman osan vedestä itseensä.
4. Kun vesikeittovaihe on ohi, kaada kattilaan maito. Aseta keitin keittämään riisipuuroa n. 40 minuutiksi. Keittoaika vaihtelee luonnollisesti keitimen mallin ja riisityypin mukaan, joten tarkkaile ensimmäisellä kokeilukerralla omaa keitintäsi. Keittämisen loppuvaiheessa puuroa kannattaa sekoittaa pari kertaa.
5. Tarjoile puuro ja laita mahdollinen ylimääräinen puuro erilliseen astiaan, äläkä jätät sitä riisikeittimeen. Riisikeitin kannattaa puhdistaa aina mahdollisimman pian keittämisen jälkeen.


Suomalaisessa, maitoon keitetyssä riisipuurossa sinänsä ei ole mitään japanilaista, vaikka se hieman muistuttaakin japanilaista riisivelliä, okayua, jossa riisiä keitetään runsaassa vedessä hauduttamalla. Halusin Japanissa ollessani kuitenkin kokeilla, miten puuron valmistus sujuu japanilaisessa, elektronisessa, ohjelmoitavassa riisikeittimessä. Lopputulos oli mainio - maito ei palanut pohjaan ja minä sain keskittyä kouluhommiin samalla kuin ruoka valmistui kuin itsestään. Puurosta tuli oikein hyvää ja rakennekin oli juuri oikeanlainen. Mikäli omistat ajastettavalla keitto-toiminnolla tai puuro-toiminnolla varustetun riisikeittimen, kannattaa siis ihmeessä kokeilla.

Omuraisu eli japanilainen omeletti riisitäytteellä

1 annos


Täyte:
- n. 2 dl keitettyä riisiä
- puolikas sipuli
- ketsuppia
- suolaa maun mukaan
- mustapippuria

Omeletti:
- 2 kananmunaa
- ripaus sokeria
- ripaus suolaa
- ripaus mustapippuria

- rypsiöljyä paistamiseen

1. Kuullota sipulit öljytyllä pannulla ja lisää sitten joukkoon keitetty riisi. Paista, kunnes riisi saa hieman väriä. Mausta seos sitten suolalla ja pippurilla, sekä ketsupilla siten, että riisi saa punaisen, ketsuppisen sävyn.
2. Siirrä riisiseos sivuun odottamaan.
3. Riko kananmunat kulhoon ja sekoita syömäpuikoilla tai haarukalla muutaman kerran niin, että munan rakenne hajoaa. Älä vatkaa. Mausta kananmunaseos.
4. Kaada kananmunat kuumalle, öljytylle paistinpannulle. Vähennä lämpöä, ja paista munakasta niin, että se ei pala, mutta että myös yläpuoli kypsyy.
5. Kun ohut munakas on kypsä, siirrä riisiseos munakkaan toisen puolikkan keskiosaan, kauas reunoista. Muotoile riisi suunnilleen puolikuun muotoon. Käännä sitten munakkaan toinen puoli riisin päälle, heiluta pannua hieman, jotta saat käärityä munakkaan riisin ympärille. Liu'uta koko komeus lautaselle, ja pursota ketsuppia omuraisun pinnalle. Nauti heti!


Omuraisu, eli japanilainen riisitäytteinen omeletti ei ole alunperin japanilainen ruoka, mutta siitä on vuosikymmenien saatossa muodostunut hyvin perinteinen ruoka, jota tarjoillaan Japanissa lähes ravintolassa kuin ravintolassa.

Riisitäytettä voi tuunata mielensä mukaan. Yleensä omuraisun riisitäytteeseen lisätään paistettua lihaa; useimmiten kanaa tai porsasta. Myös shiitake-sienet ovat tavanomaisia riisin seassa. Omuraisu on ennen kaikkea siis jämäruoka, jonka täytteeksi voi oikeastaan laittaa mitä tahansa jääkaapin kätköistä sattuu löytymään. Siksipä oma versioni sattui olemaan näinkin kalpea, sillä jääkaapissa ei ollut muuta kuin edellisen päivän riisin jämät, puoliks rasiallinen kananmunia ja sipulia. Onneksi ne riittivät juuri mainiosti omuraisun aineksiksi, ja hyvää tuli. Jos, toisin kuin minä, pitää hieman raaemmasta kananmunasta, on hyvin tyypillistä jättää omeletti paistovaiheessa pikkiriikkisen raa'aksi yläpuolelta. Jotkut jättävät sen jopa niin raa'aksi, että omeletin täytön jälkeen sen päälle tehdään veitsellä viilto, jolloin raaka kananmuna valuu "ihanasti" ruoan ylle... Tämä on äärimmäinen taitolaji, mutta en halua käyttää omaa munakastani sen harjoitteluun. ;) Sen sijaan taiteilen mieluummin japanilaisia kirjainmerkkejä ketsupilla munakkaani pintaan. Tällä kerralla siinä lukee varsin yllätyksellisesti "Riisa". Ketsuppikuviot ovat tavallinen näky japanilaisen omuraisun pinnassa, vaikkakin kiireisessä lounasravintolassa niitä lienee turha odottaa.

Yakisoba

4 annosta


- yhteensä n. 100 g kaalta, sipulia ja porkkanaa
- 1 iso paprika
- 200 g porsaan suikaleita
- n. 150g soba-noodeleita
- öljyä
- vettä
- yakisoba-kastiketta


1. Keitä nuudelit runsaassa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan, siivilöi ja huuhtele nuudelit hyvin. Aseta sivuun.
2. Pilko kaali, sipuli ja porkkana hienoksi silpuksi. Pilko paprika suikaleiksi.
3. Paista porsaansuikaleet lähes kypsiksi tilkassa öljyä mahdollisimman isossa paistin- tai wokpannussa. Lisää sitten pannulle paprika, ja hetken kuluttua loput vihannekset. Paista 5-10 minuuttia keskilämmöllä.
4. Lisää pannulle hieman öljyä ja lisää joukkoon keitetyt noodelit. Lorauta joukkoon hieman, noin desi vettä. Paista, kunnes noodelit ovat saaneet väriä pintaansa. Mikäli mahdollista, lisää pannuun kansi, ja anna nuudelien hautua muutaman minuutin ajan.
5. Kun nuudelit ovat paistuneet, lisää joukkoon runsaasti yakisobakastiketta. Kastiketta tulee olla ainakin niin paljon, että nuudelit ovat kunnolla kastikkeen värjäämät.

Yakisoba on helppo ja tavattoman herkullinen japanilainen noodeliruoka, jota tarjoillaan usein esimerkiksi ulkosalla ruokakojuissa festivaalien aikaan. Yakisobaa löytyy myös useiden japanilaisen ravintoloiden ruokalistoilta, joissa sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla, mikäli tilaisuus sattuu eteen. Perusaineksia ovat yleensä ainakin kaali ja porkkana, muut lisukkeet, kuten liha ja muut kasvikset vaihtelevat mieltymysten mukaan. Itse koetin mukaella mahdollisimman hyvin eräässä ravintolassa saamaani yakisobaa, ja onnistuin yllättävän hyvin. Määrät ovat arvioita, ja pääpiirteittäin nyrkkisääntönä voisikin ajatella, että 1/3 nuudeleita, 1/3 vihanneksia ja 1/3 lihaa tai katkarapuja. Ensi kerralla tosin laitan kastiketta vielä hieman enemmän, sillä se on niin taivaallisen hyvää. Yakisobakastike muistuttaa ihan hieman okonomiyakikastiketta. Se on soijapohjainen makeahko kastike, jota luulisin löytyvän Helsingissä Tokyokanista. Mikäli Helsingin Tokyokan tai muut itämaisia elintarvikkeita myyvät liikkeet eivät satu olemaan naapurissa, yakisobakastikkeen voi valmistaa myös suhteellisen helposti itse. Netti on täynnä reseptejä, ongelmallisin osuus onkin sitten vain löytää se oikea ja paras resepti.

Kuva ei ole ehkä sieltä herkullisimmasta päästä, mutta voin taata, että maku on!

Thai-kanakastike

n. 3- 4 annosta


- öljyä
- n. 400 g kanan fileesuikaleita
- 1 sipuli
- 1 tl inkiväärijauhetta
- 1 punainen paprika
- 1 tl punaista curry-tahnaa (Red curry paste)
- n. 165 ml kookosmaitoa (Wok&Roll-tölkki)
- n. 1 dl ruokakermaa
- ½ dl kylmää vettä
- reilu 1 rkl maissitärkkelystä
- tölkki ananaspaloja (ilman mehua n. 130 g)
- 1 tl suolaa
- 1 rkl sokeria

Lisäksi:
- jasmiiniriisiä pakkauksen ohjeen mukaan keitettynä neljälle

1. Mittaa pakkauksen ohjeen mukaan riisi ja vesi kattilaan, ja keitä riisi kypsäksi sillä aikaa kun valmistat kastikkeen.
2. Silppua sipuli ja paprika.
3. Paista kanasuikaleet kypsiksi öljyssä paistinpannulla. Lisää joukkoon sipuli, paprika ja inkivääri, ja kuullota kevyesti.
4. Sekoita joukkoon ensin currytahna ja sitten kookosmaito ja ruokakerma.
5. Valuta ananastölkistä mehu. Lisää ananakset kastikkeeseen.
6. Mikäli haluat ekstramakeutta kastikkeeseen, voit käyttää kylmän veden sijasta kastikkeessa ananasmehua. Sekoita veteen tai mehuun tasaisesti maissitärkkelys, ja lisää kastikkeeseen sekoittaen.
7. Sekoita joukkoon vielä sokeri ja suola, ja anna kiehua viitisen minuuttia.
8. Tarjoa tulisen makea currykanakastike höyryävän jasmiiniriisin kera.

Tämä thairuoka saa keittiön täyttymään ihanista tuoksuista, eikä maustakaan voi valittaa. Mikäli tulisuus ei miellytä, kannattaa currytahnan kanssa olla varovainen. Reseptin annostus on kohtalainen, ei mikään äärettömän tulinen, mutta ei ihan mietokaan. Toisaalta myös currytahnoissa on eroja. Minusta on mukava, kun posket hieman punoittavat ja nenä aukeaa. Tässä ruoassa mausteisutta täydentää ihanasti pehmeä kookos ja makea ananas. Nappiyhdistelmä!

Kermainen savulohipasta

noin neljä annosta

- pastaa neljälle hengelle pastapussin keitto-ohjeen mukaisesti
- 1 sipuli
- 1 valkosipulinkynsi
- oliiviöljyä
- 2 dl kermaa
- 1 rkl maizenaa
- vettä
-1 tl paprikajauhetta
- ripaus currya ja kurkumaa
- mustapippuria
- n. 1 tl suolaa
- n. 200 g savulohifilettä

1. Laita vesi kiehumaan pastaa varten kattilaan. Laita pastat kiehumaan suolalla maustettuun veteen pussin ohjeistuksen mukaiseksi ajaksi.
2. Pilko sipuli pieneksi, purista valkosipuli ja kuullota sipuleita kasarissa tilkassa oliiviöljyä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä.
3. Lisää joukkoon kerma ja keitä pienellä lämmöllä. Sekoita kermaa, kunnes se kiehahtaa.
4. Sekoita maizena oikein hyvin pieneen määrään vettä ja kaada sitten vesi-maizenaseos kerman joukkoon. Sekoita tasaisesti, kunnes kastike sakenee. Kastikkeeseen voi tässä vaiheessa lisätä hieman vettä, jotta paksuus on juuri itselle sopivaa.
5. Mausta kastike, ja tarkista suolaisuus. Lisää sitten joukkoon suupalan kokoiseksi pilkotut savulohen palat. Keitä vielä miedolla lämmöllä, kunnes kalatkin ovat lämmenneet. Vältä liiallista sekoittamista.
6. Valuta pasta ja sekoita sen joukkoon kastike.
7. Nauti salaatin kera!

Ihanan tuhti ja maukas kermainen kalapasta valmistuu nopeasti ja helposti. Kalaruoat eivät toki koskaan ole sieltä halvimmasta päästä, sillä pienikin savukalafilee voi maksaa viitisen euroa. Se on opiskelijan kukkarossa iso lovi. Kala on kuitenkin terveellistä, ja täytyyhän joskus saada herkutella. Käytin pastana tässä ruoassa Torinon vehnänalkiopastaa, jossa on lisäksi kalsiumia ja vitamiineja, sekä tietenkin enemmän kuitua verrattuna tavalliseen vaaleaan pastaan. Tällä ruoalla lähtee todellakin nälkä, ja annoksen kruunaa vieläpä aivan ihana savukalan tuoksu.

Bolognalainen lasagne

n. 2,5 litran lasagnevuoka


Jauhelihakastike:
- 2 rkl extra virgin oliivi öljyä
- 30 g voita
- 1 pieneksi pilkottu sipuli
- 1 punainen paprika
- 1 rkl silputtua persiljaa
- 1 pieneksi pilkottu porkkana
- n. 500 g jauhelihaa
- 1 dl maitoa
- 1/4 tl suolaa
- mustapippuria
- ripaus muskottipähkinäjauhetta
- 400 g tomaattimurskaa
- 1 dl kuohukermaa

Neljän juuston kastike:
- 5,5 dl maitoa
- 45 g voita
- 2 rkl vehnäjauhoja
- 1/4 rkl suolaa
- valkopippuria
- n. 200 g juustoja (parmesaania, mozzarellaa, edamia, cheddaria kutakin n. 45 g)

Lasagnea varten:
- pinnalle n. 150 g juustoa (mozzarella, gouda, edam tms.)
- n. 500 g pinaattilasagnelevyjä


Jauhelihakastike:
1. Sulata voi ja öljy pannulla ja sekoita.
2. Kuori ja pilko sipuli ja porkkana, pilko paprika ja silppua prsilja. Kuullota kaikkia pehmeiksi rasvaseoksessa n. 12 minuuttia pienellä lämmöllä. Älä ruskista.
3. Lisää jauheliha ja kypsennä.
4. Lisää joukkoon maito, suola, muskottipähkinä ja tomaattimurska ja hauduta sen aikaa, kun juustokastike valmistuu, tai noin puolesta tunnista tuntiin.
5. Ota kastike lopuksi liedeltä ja lisää joukkoon kerma ja pippuri.

Juustokastike:
1. Lämmitä maito esim. mikrossa.
2. Sulata voi ja vatkaa joukkoon jauhot. Kuumenna miedolla lämmöllä pari mnuuttia.
3. Lisää hitaasti lämmin maito koko ajan sekoittaen.
4. Anna kiehua suuremmalla lämmöllä viitisen minuuttia, tai kunnes kastike hieman sakenee. Sekoita jatkuvasti. Lisää sitten suola ja pippuri.
5. Käännä lämpö matalaksi ja lisää sekaan juustot parmesaania lukuun ottamatta. Sekoita ja keitä vielä parin minuutin ajan, kunnes juustot ovat sulaneet täysin.
6. Lisää viimeisenä parmesaani ja anna sen sulaa.

Lasagne:
1. Laita lasagnevuoan pohjalle kerros bolognalaista jauhelihakastiketta.
2. Lado sitten ensimmäinen kerros lasagnelevyjä. Älä asettele levyjä niin että ne menevät päällekäin. Levitä seuraavaksi kerros bolognalaista kastiketta ja sen päälle juustokastiketta. Jatka näin, kunnes kaikki aineet on käytetty.
3. Laita päälimmäiseksi juustokastiketta ja ripottele pinnalle juustoa.
4. Paista lasagnea 180 asteeessa n. 45 minuuttia.
5. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen tarjoilua.


Brysselissä aupairina ollessani selaisin perheen keittokirjoja, joiden joukosta suosikikseni nousi erityisesti Julia della Crocen 'Maailman paras pasta' -kirja. Laaja, upein kuvin kuvitettu kirja innosti kovasti kokkaamaan. Ajattelin jopa intoutua tekemään joskus kotona tuorepastaa!

Ehdin kokeilla jo bolognalaista lasagnea. Molempia kastikkeita, sekä jauhelihakastiketta että neljän juuston kastiketta voi mainiosti käyttää ihan pelkästäänkin pastakastikkeina. Jauhelihakastike on siitä mukava, että sitä voi keitellä pidemmänkin aikaa, jopa reilun tunnin halutessaan, mutta toisaalta kiireisempi voi ottaa sen liedeltä melko lyhyenkin keittämisen jälkeen. Toki mausta tietää, kuinka kauan kastiketta on jaksettu kiehutella. Juustokastikkeen voi tehdä pelkästään vaikka yhdelläkin juustolaadulla ja periaatteessa käyttää mitä tahansa haluamiaan juustoja. Kirjan suosittelemista juustoista omaan makuuni sopivat parhaiten mozzarella, parmesaani, edam ja cheddar. Mainioita vaihtoehtoja ovat myös emmental ja gouda, joista etenkin jälkimmäiseen olen Brysselissä ihastunut aivan valtavasti. Toivon, että nuorta goudajuustoa löytyy myös suomalaisista marketeista kohtuuhintaan. Brysselin huokeita ruokahintoja on Suomessa turha odotella, mutta joskus olisi silti kiva herkutella goudalla.

Gyoza - japanilaiset taikinanyytit

n. 3 annosta


- 100 g kaalia
- 150 g porsaan jauhelihaa
- 2 valkosipulinkynttä
- 2-3 pienehköä kevätsipulia tai n. 20 g ruohosipulia
- n. 2 tl valkopippuria
- 1 tl suolaa
- loraus soijakastiketta

- n. 30 kappaletta gyozataikinakuoria
- hieman vettä
- öljyä paistamiseen
- soijakastiketta dippaamiseen
Gyoza-täyte:
1. Silppua kaali hienoksi silpuksi, laita kulhoon ja sekoita joukkoon suola, joka sitoo kaalista vettä.
2. Sekoita jauhelihaan pippuri, soijakastike ja murskatut valkosipulinkynnet.
3. Pilko kevätsipulit/ruohosipulit ja sekoita lihan joukkoon.
4. Sekoita lopuksi kaaliseos hyvin jauhelihaseoksen joukkoon.

Gyoza-nyytit:
1. Annostele 1 tl täytettä gyozataikinakuoren keskelle.
2. Sivele vettä gyozataikinakuoren toiselle reunalle.
3. Rypytä gyoza kiinni mallin mukaan.
4. Paista taikinanyyttejä öljytyllä pannulla, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä pintaansa. Kaada sitten kupillinen (n. 1,5 dl- 2dl) vettä pannuun ja sulje pannun kansi.
5. Anna gyozanyyttien kypsyä höyryssä kannen alla noin viitisen minuuttia.




Teimme gyoza-nyyttejä yhdessä japanilaisen ystäväni Junkon kanssa, kun hän oli käymässä pääkaupunkiseudulla. Gyoza on yksi tunnetuimpia japanilaisia ruokia, ja koska en ollut ennen syönyt gyozaa, oli mukavaa päästä kokeilemaan sitä. Ja kokeilemisen arvoinenhan ruoka se sitten olikin. Vaikka ruoan eteen sai nähdä hieman vaivaa silppuamisen ja nyyttien taiteilemisen merkeissä, ruoka oli silti yhtä kaikki melko helppo valmistaa. Koska Junkon nyyteistä tuli tietenkin paljon kauniimpia kuin minun taittelemistani, otin pari kuvaa, jotka ehkä ohjeistavat paremmin kuin sanalliset ohjeet siitä, miten nyytti käytännössä tehdään. Valitettavasti gyoza-taikinankuoria ei taida saada ihan mistä tahansa ruokakaupasta. Itse kävimme hakemassa valmiit, kauniin ohuet ja pyöreät taikinat Helsingistä Tokyokanin myymälän pakastekaapista. En ole kokeillut kiinalaisia dumpling-taikinakuoria, mutta ehkä niitäkin voisi soveltaa, jos mitään muuta ei ole tarjolla.

Gyoza-nyytit syödään erityisen soijapohjaisenkastikkeen tai vaikkapa opiskelijan tapauksessa pelkän soijakastikkeen kanssa. Lisukkeeksi voi halutessaan keittää riisiä.

Tempura

noin 4 annosta

Taikina:
- n. 1½-2 dl vehnäjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 kananmuna
- vettä niin, että sitä on kananmunan kanssa yhteensä 2 dl

Tempura-ainekset:
- 1 punainen paprika
- puolikas pieni kesäkurpitsa
- n. 100 g siitakesieniä
- 1 peruna
- n. 100-150 g kalafilettä, esim. siikaa, kampelaa tai silakkaa

Lisukkeeksi:
- keitettyä riisiä

1. Pese kaikki vihannekset ja kuori perunat. Puhdista siitakesienet. Poista kalafileistä mahdolliset isommat ruodot. Pilko kaikki tempura-ainekset pienehköiksi, suupalan kokoisiksi paloiksi. Kesäkurpitsat voi pilkkoa ohuehkoiksi siivuiksi ja puolittaa. Keitä riisi ennen kuin alat paistamaan tempuraa.
2. Kuumenna öljy 180 C-asteeseen. Valmista öljyn kuumenemisen aikana taikina.
3. Taikinaa varten riko ensin muna ja riko sen rakenne. Lisää sitten mahdollisimman kylmää vettä, jotta munavesiseosta on yhteensä 2 dl, ja sekoita hyvin. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe. Vatkaa sitten kevyesti, mutta hyvin munavesiseoksen sekaan jauhot. Varo vatkaamasta taikinaa liikaa, jottei siitä tule liian sitkeää. Taikinaan saa ja pitääkin jäädä kokkareita.
4. Pyörittele tempura-ainekset kevyesti vehnäjauhoissa, kasta sitten taikinaan esim. syömäpuikkoja tai coctailtikkuja apuna käyttäen sitä mukaan kuin paistat niitä öljyssä. Aloita paistaminen vihanneksista.
5. Kun kukin pala on valmis, eli tempurapallerot ovat saaneet mukavasti väriä, nosta se öljystä esim. reikäkauhalla, pienellä metallisella siivilällä tai muulla mahdollisimman tukevalla ja kätevällä metallisella työvälineellä. Laita palat kuivumaan talouspaperille, jotta liika öljy imeytyy pois.
6. Tarjoile heti aivan kuumana soijakastikken tai tentsuyu-kastikkeen kanssa.

Tempura on kuuluu kuuluisimpien japanilaisten ruokien joukkoon. Ravintolassa syötynä se on ehkä parhaimmillaan, sillä silloin syötävät tulevat nenän eteen aivan kuumina ja täydellisen rapeina. Rapeuden saavuttaminen on ehkä hankalin osuus tässä ruoassa, mutta yhtä kaikki se on kuumana kuitenkin omasta mielestäni hyvää. Sen verran työlästä tempuran tekeminen kuitenkin on, että kokin ei kannata odottaa ehtivänsä istua pöytään vieraiden kanssa. Kokki saakin paremminkin napsia kuumia suupaloja paistamisen sivussa. Erittäin mainio japanilainen ruoka, jota kyllä kannattaa kokeilla.

Purjo-perunasosekeitto

n. 4 annosta


- 3 normaalikokoista purjoa
- iso sipuli
- 6 perunaa
- 1 l kasvislientä (liemikuutoista)
- suolaa, valkopippuria, tuoretta timjamia
- 1 dl kuohukermaa

1. Halkaise, huuhtele ja suikaloi purjot, kuori ja lohko perunat ja sipuli.
2. Laita kasvikset kattilaat ja lisää kiehuva kasvisliemi.
3. Kypsennä kasvikset pehmeiksi.
4. Soseuta sauvasekoittimella.
5. Kuumenna sosekeitto kiehuvaksi. Mausta ja sekoita joukkoon kevyesti vaahdotettu kerma.
6. Anna kiehua vielä pari minuuttia.
7. Halutessasi ripottele pinnalle krutonkeja.


Olin ihmeissäni, kun tajusin, että en ole vielä lisännyt tätä reseptiä Ruokakomeroon, sillä purjo-perunasosekeitto on yksi lempiruoistani. Mukavan pehmeää ja täyteläistä, maut sopivat hyvin yhteen ja tuoreet yrtit kruunaavat komeuden. Valitettavasti tällä kerralla minulla ei ollut keittiössä timjamia, sillä en ole kylvänyt sitä tänä keväänä, koska lähden kesäksi ulkomaille. Niinpä lähinnä koristelin keiton basilikalla. Timjami sopii tarkoitukseen kuitenkin paljon paremmin kuin mikään muu yrtti, jopa kuivattuna. Luultavasti syksyllä ei ole kuitenkaan valitettavasti tarjolla mitään itsekasvatettuja yrttejä, sillä tämän hetkiset basilikat ja rucolatkin saavat varmaankin kokea kovan, kuivan kohtalon avomieheni "hoivissa". Pitänee sitten tyytyä kaupan kasvatteihin.

Minulla ei ole mitään hajua siitä, mistä tämän reseptin olen muistikirjaani raapustanut, luultavasti kyseessä on jokin aikakauslehti tai lehden internetsivusto. Kyseinen resepti on ollut käytössä jo varmaankin pari, kolme vuotta, ja se on muokkautunut omaan makuuni sopivaksi lähinnä mitä tulee kasvisten määrään. Purjojen ja perunoiden suhdetta voi halutessaan tietenkin muuttaa vastaamaan omia mieltymyksiään. Maitoallergikot tai kaloreiden/rasvan pelkääjät voivat jättää halutessaan kerman pois. Itse lisään sitä, mikäli mahdollista, koska se tekee keitosta hieman pehmeämmän makuisen. Mikäli taas haluaa ns. vetelämpää keittoa, voi kasvislientä käyttää noin 1½ litraa yhden litran sijaan. Itse käytän aina vain yhden litran lientä, sillä pidän sosekeiton pehmeästä ja samettisesta rakenteesta juuri sellaisena sopivan paksuna.

Itse en juo alkoholia, mutta olen kirjoittanut muistiinpanoihini alkuperäisestä lähteestä faktan, että tämän keiton kanssa sopisi tarjoiltavaksi kuiva ja hapokas valkoviini. Kokeilee ken tahtoo. ^_^

Kanaa ja kermaista currykastiketta

n. 4 annosta


- lyhytjyväistä riisiä
- vettä
- kanafileitä 1-2 per ruokailija

Kermainen currykastike:

- 5 dl kevyttä ruokakermaa
- 4 tl currya
- 1 tl kurkumaa
- 1 valkosipulin kynsi
- 100 g ruohosipulituorejuustoa
- 2 tl suolaa
- 2 tl paprikajauhetta
- 1 tl sipulijauhetta
- n. 5 persikanpuolikasta pilkottuna
- 1 rkl sweetchilikastiketta

1. Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Mikäli haluat tarttuvampaa, helposti muotoiltavaa riisiä, kuten kuvassa, huuhdo riisi ennen keittämistä, ja älä nosta kantta liiaksi keittämisen aikana, jotta höyry pysyisi kattilassa. Lisäohjeistusta voit katsoa onigirireseptistäni.
1. Paista kanafileitä uunissa uunivuoassa 200-225 C-asteessa, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita, n. 10-15 min. Tarkista kypsyys!
3. Valmista kastike kuumentamalla kerma kattilassa. Lisää joukkoon tuorejuusto, ja anna sen sulaa. Sekoita hyvin.
4. Lisää kastikkeeseen valkosipuli, sekä muut mausteet, ja lopuksi persikat. Keitä, kunnes kastike sakeutuu sopivasti. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa oman makusi mukaan.
5. Riisin muotoilu onnistuu helposti kahvikupin tai muun kipon avulla. Riisin voi muotoilla myös käsin. Kastele tuolloin kätesi, niin riisi ei tartu niihin.
6. Tarjoile yhdessä raikkaan salaatin kanssa. Helppo lisuke salaatti tälle aterialle valmistuu kurkusta, tomaatista, jäävuorisalaatista, paprikasta ja persikan paloista.


Kun olimme poikaystäväni kanssa käymässä äitini luona Pohjanmaalla, hän oli varannut ruoaksi kanafileitä. Yhdessä tuumin äitini kanssa mietimme, millaisen kastikkeen niille tekisimme ja päädyimme tähän lopputulokseen. Itse pidän kovasti sekä curry- että kermakastikkeista. Hedelmät tuovat kastikkeeseen ihanaa pirteyttä. Mikäli tästä varsin tuhdista kermakastikkeesta haluaa hieman eksoottisemman version, voi osan kermasta korvata kookosmaidolla ja lisätä joukkoon esimerkiksi hieman kevätsipulia.

Fetajuustolla maustettu porkkanasosekeitto

4 annosta


- 500 g porkkanoita
- 1 sipuli
- 5 dl kasvislientä
- ripaus timjamia
- mustapikkuria
- 1 dl ruokakermaa
- 100 g fetajuustoa

1. Kuori ja paloittele pestyt porkkanat ja sipuli.
2. Valmista kasvisliemi, kuumenna se kiehuvaksi ja lisää kasvikset.
3. Keitä noin 20 minuuttia eli kunnes kasvikset ovat kypsiä.
4. Lisää kerma ja suurin osa fetasta ja soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella.
5. Tarkista maku ja lisää ripaus timjamia ja mustapippuria sekä tarvittaessa suolaa. Sirottele loppu juusto murennettuna keiton pinnalle.


En pidä keitetyistä porkkanoista, enkä liiemmin fetastakaan. Tämä keitto on kuitenkin jopa minusta hyvää, etenkin aivan höyryävän kuumana. Siskoni bongasi tämän reseptin S-ryhmän Ruokamaailma-sivuilta.

Fetaa kannattaa laittaa keittoon oman maun mukaan, eli mikäli sitä rakastaa, 100 g on varmasti sopivasti, mutta mikäli fetan maku tuntuu liian pistävältä, hieman vähempikin voisi riittää. Todella kaunis, ja rakenteeltaan hyvä keitto, joka sopii annostelun mukaan joko alkuruoaksi tai vaikka ihan kokonaiseksi ateriaksi. Leipäpala kruunaa kokonaisuuden.

Kareeraisu eli Curry japanilaisittain

6:lle


- n. 250 g currykastikekuutioita (esim. Vermont- tai Golden curry -kuutiot)
- 250 g lihaa, esim. kanaa, porsasta tai äyriäisiä
- 2 isoa sipulia
- 3 perunaa
- 2-3 porkkanaa
- 9 dl vettä

1. Pese ja kuori perunat ja porkkanat.
2. Paloittele liha (valmiit maustamattomat suikaleet käyvät myös hyvin), sipulit, porkkanat ja perunat kuutioiksi.
3. Ruskista liha.
4. Laita ainekset kattilaan ja lisää vesi.
5. Keitä n. 20 minuuttia.
6. Lisää vähitellen currykastikekuutiot
7. Keitä miedolla lämmöllä vielä n. 20 minuuttia, kunnes vihannekset ovat pehmenneet ja kastike saostunut.
8. Tarjoile riisin kera.

Karee raisu, eli curry rice on hyvin arkinen japanilainen ruoka. Se on samantyyppistä kuin intialainen curry, mutta hieman makeampaa ja paksumpaa. Suosituksi sen tekee Japanissa mahdollisesti juuri se, että toisin kuin monet japanilaiset ruoat, se on tavattoman kätevää valmistaa maukkaista currykastikekuutioista. Suomessa näitä kuutioita myy ainakin Tokyokan Helsingissä. Olen vannoununut kareeruu:n, eli currykastikekuutioiden käyttäjä. Niillä kastikkeesta saa juuri sen makuista, josta opin pitämään Japanissa.

Monet kuullottavat myös vihannekset kevyesti pannulla ennen kuin laittavat ne kiehumaan veteen. Etenkin sipuli pehmenee tässä prosessissa mukavasti, mutta itse koen paistamisen turhana vaivana – vihannekset valmistuvat omasta mielestäni aivan mainiosti pelkästään keittäessäkin.

Karee raisu tarjoillaan nimensäkin mukaisesti yleensä riisin kera, mutta se on hyvää myös esimerkiksi noodelien kanssa. Suositeltavaa olisi käyttää lyhytjyväistä, hieman puuroutuvaa, toisiinsa tarttuvaa riisiä. Japanissa karee raisu syödään yleensä lusikalla.