28.12.2008

Pipari-suklaakonvehdit

n. 15 kappaletta


- 130 grammaa suklaata
- 2 piparkakkua
- konvehtivuokia

1. Murenna piparkakku mahdollisimman pieneksi muruksi kulhoon.
2. Paloittele suklaa pakastepussiin, jonka laitat toisen pakastepussin sisään. Kiehauta laakeassa astiassa vettä, ja laita suklaa tuplapussissaan veteen. Kääntele välillä, että suklaa sulaa tasaisesti, mutta huolehdi, että uloimman pussin sisään ei pääse yhtään vettä, eikä vesihöyryä.
3. Kun suklaa on sulanut, ota suklaapussi suojapussin sisältä ja sekoita piparkakun murut suklaan joukkoon. Jätä hieman muruja koristelua varten.
4. Leikkaa pussin kulmaan pieni reikä, ja pursota suklaa paperisiin tai foliosta tehtyihin karamellivuokiin. Heiluta vuokaa hieman sormiesi välissä, jotta suklaa asettuu tasaisesti vuokaan.
5. Koristele piparin muruilla, ennen kuin suklaa ehtii jähmettyä pinnaltaan. Säilytä konvehdit viileässä.


Tämä konvehtiresepti on ehkä sieltä helpoimmasta mahdollisesta päästä, eikä tiskiäkään tule oikeastaan lainkaan. Suklaan voi toki sulattaa normaaliin tapaan vesihauteessa kattilassa ja annostella vuokiin lusikalla, mutta olen havainnut tämä pussipursottamisen huomattavasti siistimmäksi ja kätevämmäksi tavaksi, vaikka siinä yksi pakastepussi tuhraantuukin.

Jos pidät esimerkiksi tänä jouluna markkinoille tulleesta Fazerin piparisuklaasta, pidät taatusti myös näistä konvehdeista. Maussa ratkaiseva tekijä tosin tietenkin on se, mitä suklaata ja millaisia piparkakkuja käytät. Itselläni käytössä oli tällä kertaa Pandan tumma suklaa (Pandan maitosuklaata en suosittele sen huonon sulavuuden vuoksi) ja kotitekoiset, herkullisen mausteiset piparit. Kauniiseen rasiaan pakattuna konvehti kuin konvehti on mitä mainioin lahja. Tänä vuona lahjoin suklaarasioillani isäni perheen sekä pikkuveljeni tyttöystävän.

8.12.2008

Kaneli-kardemumma-tryffelit

20-25 kappaletta


- 1 kanelitanko
- 1 tl kardemummansiemeniä
- 1½ dl kuohukermaa
- 1 tl hunajaa
- 200 g maitosuklaata

- 175 g maitosuklaata kuorruttamiseen
- mantelilastuja ja raesokeria koristeluun

1. Murskaa kanelitanko ja kardemummansiemenet kevyesti.
2. Kiehauta kerma, hunaja ja mausteet. Anna kerman maustua vähän aikaa.
3. Hienonna tällä välin suklaa melko hienoksi rouheeksi.
4. Kiehauta maustettu kerma uudelleen, siivilöi siitä mausteet pois ja kaada kuuma kerma kulhossa olevaan suklaarouheeseen.
5. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut, ja seos on tasaista ja kiiltävää.
6. Jäähdytä seos huoneenlämpöiseksi, ja siirrä sitten jähmettymään jääkaappiin.
7. Sulata kuorruttamiseen varattu suklaa vesihauteessa miedolla lämpötilalla.
8. Tee kovettuneesta tryffeliseoksesta palloraudan tai lusikoiden avulla pieniä palloja. Pyöritä ne käsin hiukan pyöreämmiksi ja kasta suklaaseen. Anna ylimääräisen suklaan valua rauhassa pois ja aseta pallerot sitten jähmettymään leivinpaperilla vuoratulle tasaiselle alustalle.
9. Koristele tryffelit heti käsin murskatuilla mantelilastuilla ja raesokerilla.
10. Jäähdytä tryffelit huoneenlämmössä ja asettele jähmettyneet tryffelipallot halutessasi paperisiin karamellivuokiin. Säilytä jääkaapissa.


Ongin tämän ihanan jouluisten konvehtien reseptin siskolta lainassa olleesta Mäkelän kustantamasta Maria Öhrnin "Iki-ihanat karamellit" -kirjasta. Aivan nappiresepti maun suhteen, sillä kanelin ja kardemumman jouluinen tuoksu ja herkullisuus tuovat tavalliselle maitosuklaalle aivan uuden ulottuvuuden. Kerma tekee tryffelistä ihanan pehmeän ja suussasulavan herkun.

Valmistusprosessi sen sijaan on melko vaikea, ja vaatii ehkä hieman harjoittelua. Siitäpä syystä kuvan tryffelit näyttäävt miltä näyttävät. :| Ensinnäkin tryffeliseoksen kannattaa antaa jähmettyä jääkaapissa hyvän aikaa, jotta se todellakin on kovaa ja helposti muovailtavaa. Pallojen tekeminen palloraudalla ei ollut niin sujuvaa, kuin kuvittelin sen olevan, ja kämmenissä sulavien palleroiden kastaminen sulassa suklaassa oli vielä hankalampi prosessi. Tämän reseptin kokeileminen vaatii siis hermoja, ja suorituspaineiden alla näitä palleroita ei kannata vääntää. Kokemusta on, sillä valmistin näitä aamukahteen seuraavan päivän kouluni joulumyyjäisiä varten. ;) Jos sen sijaan ulkonäöllä ei ole niin suurta merkitystä, ja maku ratkaisee, tässä on yksi tämän joulun ykkösherkuista!

1.12.2008

Suklaakuorrutteinen krokantti aka Daim

25-30 palaa


- 50 g voita
- 1 ½ dl sokeria
- ½ dl vaaleaa siirappia
- 25 g mantelilastuja

- 200 g maitosuklaata kuorruttamiseen

1. Sekoita voi, sokeri ja siirappi kattilassa. Sulata ainekset miedolla lämmöllä keskenään ja kiehauta. Murskaa mantelilastut esim. morttelissa tai jollain tylpällä esineellä kulhossa hienoksi puruksi krokanttiseoksen sulamista odotellessa.
2. Keitä sekoittaen, kunnes sokerilämpömittari näyttää 142 astetta (heikko karamelli aste, 'soft crack'). Sekoita mantelilastumurska tasaisesti seoksen joukkoon.
3. Kaada seos leivinpaperilla päälystetylle pellille jäähtymään. Levitä sitä hieman ohuemmaksi (n. 3 mm) heti pellille kaatamisen jälkeen, jotta lopullinen krokantti ei ole turhan paksua, ja täten liian kovaa haukattavaksi.
4. Kun seos on hieman jähmettynyt, paina veitsellä leikkuuvanat krokanttiin. Leikkaa palat irti toisistaan, ennen kuin krokantti on täysin jähmettynyt.
5. Anna palojen kovettua.

6. Pilko kauniisti sulavaa maitosuklaata (esim. leivontasuklaata, tai Fazerin maitosuklaata; en suosittele Pandan maitosuklaata, se sulaa mielestäni melko huonosti tähän tarkoitukseen) paloiksi pieneen kasariin. Sulata suklaa vesihauteessa seuraavasti: Kiehauta vettä ja kaada laakeaan astiaan. Anna enimpien vesihöyryjen haihtua, ja laita sitten kasari kuumaan veteen. Huolehdi, ettei suklaaseen mene vettä. Anna suklaan sulaa. Sekoita hieman välillä.
7. Kun suklaa on tasaisesti sulanut, kastele lusikkojen avulla krokanttipalat suklaaseen, valuta ylimääräinen suklaa pois ja jäähdytä leivinpaperilla vuoratun pellin päällä. Anna jähmettyä.
8. Säilytä palat viileässä.


Eipä uskoisi, että näin oikean makuista dajmia voi saada kotikonstein aikaan, mutta uskottavahan se on, kun sitä on itse maistanut. Alkuperäinen resepti on mainiosta Maria Öhrnin 'Iki-ihanat karamellit' -kirjasta, joka on inspiroinut minua valtavasti tässä joulun lähestyessä. Lisäsin alkuperäiseen reseptiin mantelia luodakseni vieläkin autenttisemman Daim-elämyksen.

Valitettavasti tämä resepti vaatii lähes välttämättä sokerilämpömittarin. Itsellänikään ei sellaista ole, mutta onneksi rakas isosisko lainasi omaansa. Varmaan keittelemistä voi koettaa ilman sokerilämpömittariakin, mutta itse en ole vielä uhrautunut yrittämään. 142-asteisena seos kuplii isoin kuplin, se on sakeaa, sekä alkuperäistä tummempaa, syvemmän väristä ja kiiltävää. Keittämisessä meni ehkä kymmenisen minuuttia, mutta käytin melko matalaa levytehoa, jotta sokeri ei vain pääse palamaan kattilan pohjalla. Niin sokerilämpömittaria, kuin muitakin valmistusvälineitä kannattaa käytön jälkeen liottaa vedessä hyvän aikaa, jotta sokeri liukenee veteen, ja kipot ja kattilat on ylipäätään mahdollista tiskata puhtaiksi.

Loppujen lopuksi tämä kirjaimellisesti suussasulava herkku on niin helppo ja nopea valmistaa, että jos omaa sokerilämpömittarin, en näe mitään syytä olla kokeilematta.. Paitsi ehkä loputtoman tuntuisen himon jääkaapissa nököttäviin krokantteihin. ;)